Haku ja Ajolöysyys

[Eino Niemelä]

Vaan onhan noita Kenokin ja Eppu joihin ei kaiken maailman "rakkeja" ole sekoteltu.

[kalevi rytky]

Enkä minä kyllä hirviästi tykkää siitäkään kun näyttelyissä kusee "alleen" kun tuomari alkaa tutkiin karvaa

On onneksi vielä sellaisiakin Suomenajokoiria joissa vielä on karvaa ja joissa pysyy karva koko elinkaaren ajan eikä paista iho läpi kyljiltä.

[Eino Niemelä]

Onneksi löytyy suomenajokoiria joita ei voi sulkea kokeissa,ja vain niitä minä käytän jalostukseen,millonkahan se Pauli esittää kolli ehdokkaan,mutta eipä tietenkään hätää,eikä kiirettäkään,hiljaa hyvä tulee, noita koiria on pullollaan tietokanta ja muutama tosi kiinnostava,mutta aina se jostain hiertää hiukan,mutta ei se vähän ole paljon veroista

[kalevi rytky]

Kukaan valistunut uroksen omistaja ei anna koiraansa nartullesi.

[Voitto Sorvoja]

Tulee mielenkiintoisia aineistoja, kun katsoo minkä koirien jälkeläiset on karvansa pitäneet, intoa riittää hakea ajoissa jänis hyppyyn ja juoksuttaa sitä parituntinen. Sama tietysti ketun kohdalla. "Tuloksiin" on laskettu 2006-16 syntyneet ykkösen jomman otuksen erässä ajaneet koirat. Ykkösen saaneet on kohdistettu arvolla 0,5 kpl isälle ja 0,5 kpl emälle, isovanhemmille 0,25 kpl ja siitä sukupolvi alaspäin lisäten aina puolta pienempi luku. Onnistuneet linjasiitokset aiheuttavat sen, että sama ykkösajurit antavat pisteitä useamman esivanhemman kautta ja siksi historiassa vanhimpien koirien "tulos" nousee hyvin suureksi. Koiran nimen perässä on syntymävuosi(, joissa voi olla heittoa).

narttuja
SF27378/94 METTÄJUNTIN PIIKA 1994 >>50
SF36094/90 MUURIVUOREN MANTA 1990 >>35
FIN33677/99 POKON HANI 1999 >>32
FIN29953/02 MANNIKARIN PIMU 2002 >>29
SF45607/94 MULONSALON ALMA 1994 >>28
FIN26493/98 AJOTAITURIN MILLI 1998 >>23
SF22765/91 KYRÖNPERÄN PETO 1991 >>23
FIN25450/97 KUTURAN KIILA 1997 >>23
FIN18788/97 KERIJUSSIN LOLA 1997 >>22
SF40050/92 KORKIANMÄEN HETA 1992 >>21
FIN35643/95 INKA 1995 >>21
SF15500/92 ILO 1992 >>20

Urkkeja
SF39133/93 MUURIVUOREN URJA 1993 >>69
SF13691/91 HOVIPOLUN SAKKE 1991 >>65
SF19205/91 JETRO 1991 >>63
FIN16142/03 POKON MIKA 2003 >>62
FIN37732/97 KÄSKEVÄN EETU 1997 >>59
SF38414/92 MUURIVUOREN RIETU 1992 >>58
FIN29231/96 MUURIVUOREN SAHTI 1996 >>52
FIN21423/05 KERIJUSSIN OTTO 2005 >>43
FIN34703/95 LUIKOLAN LUTO 1995 >>42
FIN27647/04 AJOTAITURIN JEHU 2004 >>42
FIN57143/07 MANNIKARIN LOJO 2007 >>38
SF22551/92 TUOMIPUSKAN JESSE 1992 >>33

ja historian pitkässä saatossa
nartut
627/8 VAINU HALU 1913 >>261
2736/12 VEIJU HALU 1919 >>255
3820/13 SIPPAN 1921 >>226
844/2 VINHA-ERI-HALU 1936 >>202
203/1 RAPP 1930 >>178
6671/15 NORMA-HALU 1926 >>176
643/3 STELLA VIII 1896 >>145
334/1 PELA 1927 >>143
19150/69 RITA 1969 >>141
210/8 KAIMA TRIO 1911 >>135
379/8 HALU 1907 >>130
2614/12 HALI HALU 1921 >>130


urkit
4561/14 BOBI-HALU 1926 >>456
7568/15 UKKO AV HUUNA-TRÄFF 1929 >>446
7252/9 VINHA-SEPPO 1944 >>308
2888/4 PEUHAN ESKO 1936 >>296
3442/13 STEJ HALU 1923 >>242
438/10 DUX TRIO 1912 >>233
SF21950V/73 JOKO 1973 >>232
17531/27 KAISAN ALI VILLE 1944 >>200
13107/64 JACK 1964 >>196
1848A HOPUN IIRO 1947 >>188
6209/60 AK-66 HÖLYNPÖLY 1960 >>173
4190/5 KIHO-TEHO 1939 >>160
2487/12 KILLI TRIO 1916 >>158
12113/69 VIKI 1969 >>156
SF18407U/82 POKU 1982 >>148
15959/67 RAMI 1967 >>146
SF01888Q/73 ROSSI 1973 >>145

Neljäs hyvin vanha ja edelleen virkeä narttulinja 2733/12 VAINO 1918 saa arvon 72 mutta sen tytöntyttö EEVA-LUVIA saa tuloksen 94.
379/8 Halu ja Vaino polveutuvat BELLA-RAPPO yhdistelmästä, jota voi pitää ajokoirammme kantaparina.

Paulin ja Einon koirien emälinjat tulevat suoraan tuosta parista mainitsemani narttu Vainon kautta.

[Eino Niemelä]

On kyllä hienoa tuo Voiton paneutuminen,siihen voi olla tyytyväinen,että näihinkin päiviin vielä riittäänyt mettäintoa ,ajokoiran parhaimmasta päästä olevaa ominaisuutta,se jos kyykkää kesken päivän silloin kyykkää kaikki muukin.

[Voitto Sorvoja]

Minua kiinnostaa emälinjat, koska solujen energiataloudesta ja koiran jaksamisesta vastaavat mitokondriot periytyvät vain emiltä. Kun sen geeniperimä on kunnossa, koiralla on mahdollisuus jaksaa pitkä päivä ja koiran saa äkkiä kisakuntoon.
Terveissä hyvissä emissäkin on riski, joka selviää vasta 2. jälkeläispolvessa. Jotkut narttulinjat kestävät riskiä paremmin kuin toiset ja ykkösajureita tulee niistä reippaasti. Meillä on myös 1960-luvulla "kukkaan puhjenneita" narttulinjoja (mm. Jaana, Heta/67, Pirttirinteen). Osa niistä suorastaan turpoaa markkinoille ja osa hiipuu.
Vain harvoista emälinjoista on tullut useampia siitosmatadoreja.

Alla on artikkeli Tekniikka ja Talouslehdestä lokakuulta 2012.

Mitokondriot ovat soluelimiä, jotka muuttavat energiaa käyttökelpoiseen muotoon soluhengityksessä. Ne periytyvät yksilölle aina pelkästään munasolun mukana äidiltä ja sisältävät äidin omaa dna:ta.

Tietyt mutaatiot mitokondrion dna:ssa aiheuttavat vakavia sairauksia, kuten lihasheikkoutta, hermostoa rapauttavia sairauksia, sydänongelmia ja diabetestä. Monet sairauksista ilmenevät vain, kun ne aiheuttavaa mutaatiota on yksilön mitokondriossa tietyssä suhteessa. Terve äiti voi siis kantaa mitokondrioissaan sairausgeenejä.

Tutkijat testasivat hiirikokeilla, missä vaiheessa periytyvät haitalliset mutaatiot kehittyvät. He kehittivät hiirikannan, jossa esiintyi sairautta aiheuttavaa muotoa mitokondriaalisesta siirtäjä-rna-metioniinigeenistä.

He ottivat näytteitä mitokondrio-dna:sta kolmessa vaiheessa: naarashiirten sikiöistä, syntymän jälkeen niiden epäkypsistä munasoluista ja myöhemmin niiden jälkeläisten soluista.

Tulos oli, että toisin kuin proteiineja koodaavan tuman perimän sukulinjassa, mitokondrion dna:ssa ei tapahdu valintaa vielä sikiöasteella. ”Virheelliset” mutaatiot periytyvät näin helposti jälkipolville. Tämä on mahdollista, koska mitokondriot eivät periydy jälkeläiselle samassa lukusuhteessa kuin mitä ne ovat emossa, vaan satunnaisemmin.

Tämä merkitsee sitä, että sairautta kantavien mutaatioiden määrä voi sattumalta olla jälkeläisessä paljon suurempi kuin äidissä. Näin mutaatiot voivat periytä jo ajalta, jolloin äiti itse ei ole vielä syntynyt.

Tutkimus julkaistiin Nature Genetics -lehdessä.


Noita lukuja minulla on laskettuna lähes 10000 ajokoiralle, joista 830:llä luku on yli 10. Se joukko muodostaa nykyisen ajotaidon "ytimen" 125 vuoden jalostustyön ajalta.

[Markku Vohlonen]

Onkos se sitten niin,että uroksia on turha syyttää,jos jälkeläiset on veteliä.

[Jorma Suuronen]

Enkä minä kyllä hirviästi tykkää siitäkään kun näyttelyissä kusee "alleen" kun tuomari alkaa tutkiin karvaa

On onneksi vielä sellaisiakin Suomenajokoiria joissa vielä on karvaa ja joissa pysyy karva koko elinkaaren ajan eikä paista iho läpi kyljiltä.

Mitäs sitten, kun koiralta häviää juostessa munat tai menee risukoissa hännät mutkille.

[Eino Niemelä]

On kuitenkin erittäin vaikaa löytää kaksi toisilleen juuri sopivaa yhdistelmää,vaikka narttulinja on varmasti kantava voima ,ei se tarkoita etteikö se uros tuo siihen jotain,se voi tuoda sekä hyvää että huonoa ja miten ne solut sitten jakautuu pentuihin siitä ei tietoa ole, eikä tule olemaankaan etukäteen,mutta sen näkee 2vuoden päästä miten kävi,ja siihenkin on vaikutusta vielä sillä mihin se maailmalla pentu joutu,joko posittiivinen tai se negatiivinen.

[Eino Niemelä]

Ja tuossa yksi esimerkki ,mistä yhtäkkiä katsoen urosta voisi syyttää heikon mettäinnon periyttämisestä se(indeksi huono ) koira Ajurin Aiku,hyvä periyttäjä kva koiria 9 kpl ja jälkeläisiä 60 jotain,sitten kun alkoi tutkiin tarkemmin niin ei uroksen eikä lähin suvun koirissa mitään mainintaa mettäinnon tason putuomisesta kokeen aikana,mutta melko monessa jälkeläisessä sitä oli ,mutta sehän selvisi emä nartuilla tai suvuissa sitä oli,elikkä hyväintoisella uroksella oli yritetty nostaa pentujen tasoa innonkin osalta,tokihan näin tehdäänkin ,nartun tiettyä heikompaa puolta jossain asiassa yritetään paikata sellaisella uroksella millä se asia on vahvuus,niinkuin oikein onkin,että ei urosta aina voi syyttää kaikesta,mutta hyvä ja voimakas narttulinja se on kyllä edelleenkin kantava voima,ainakin omasta mielestä.

[Voitto Sorvoja]

1990-luvun urkeista Hovipolun Sakken, Jetron ja Muurivuoren Rietun jälkeläispolvissa esiintyy hyvin paljon ykkösenajureita. Jostain syystä Helimarin Joko, Suotuikun Viri, Kyrönperän Roope, Korventytön Teemu, Pökänpalon Uuno, Vallu ja Pekkas Lono eivät ole onnistuneet varsin suuresta pentuemäärästä huolimatta nousemaan jälkeläispolvien "markkinajohtajiksi". Niiden jälkeläismäärät jäävät sukupolvien myötä alle kolmasosaan onnistujien jälkeläismääristä. Ilmeisesti ne ovat jättäneet jotain sellaista ominaisuutta, jonka johdosta niiden jälkeläisiä ei suosita jalostuksessa. Tähän jälkeläisten määrään vaikuttaa aina suuresti kaksoisvaliourkkien osuus jälkeläisissä.
Koiran käytöstä jalostukseen päättävät ihmiset omine näkemyksineen. Erot siinä laajentavat käytettyä geenipohjaa. Kuinhan moni käyttäs Pokua tänä päivänä, kun tietää sen löysyys- ja lonkkaindeksin?

[Eino Niemelä]

Mutta näissä vähän uusimmissa xx Vili(isä Nilairan Junnu) näyttäs olleen periyttäjä ja kaiken lisäksi jälkeläisiä vain 104kpl

[Eino Niemelä]

Miten olisi mahtanut Jokon käydä,jos tuolla kyseisellä Vilillä olisi ollut 500-600 jälkeläistä,kun jos 104 jälkeläisen määrässä jo 14 kva ja 8 ykkösen koiraa,mutta mikä se periyttää sekö uros vai narttu vai jotenkin hyvin sijoittuneet geenit yhdistelmässä

[Eino Niemelä]

Laitetaan vielä nämä pari ei kovin kaukasia uroksia joilla ainakin hyvin käyttövalio jälkeläisiä eli xx Pikipuron Rokki oliko 99 jälkeläistä ja 13kva ja muutamia ykkösen ajaneita ja xx Jarrumiehen Jatsi 261 ja oliko 23 kva jälkeläistä ja 20 ykkösen ajanutta,ne on ainakin sopinut muutamille nartuille jos eivät sitten vain ole periyttäneet,senkun tietäs