Toni Krouvi kirjoitti:Mutta se monen inhoama "lähihakuisuus" voi monasti olla koiralle opetettu ominaisuus, varsinkin rikkonaisissa maastoissa. Ei kai koiraa tule rangaista siitä, että omistaja on kenties halunnut koirastaan yhteyttä pitävän? Mitä sellaisellakaan koiralla tekee, joka on alle vartin naapuri seuran mailla?
Sinises kirjas taidetaan jo opettaa et koirii opetetaa isäntää seuraamaan eikä jänst hakemaan kun käsketään hakuu
seuraamaan.
Munmielestäni maasto-oppaal tarttis olla enemmän valtaa ja kattoo kannattak koet jatkaa kun 200 m etäsyys voi riittää
jos omistaja on opettanu et koiraa ohjataan voi opas antaa siihen luvan jos mettäs on näkyvyyt opas voi antaa omistajal
luvan et ohjaile koiratas mut pysy oppaan näkyvis harvemmas mettäs voi omistaja viedä koiratas kaukaaki ja opas sen
viel näkee ei munmielestäni ole oppaan vika miten koiraa on opetettu juoskoon omistaja koirasa kans ei siel opast tartte.
Paljaalmaal taitavat koirat olla huonoi hakemaan vaik jänis voi olla lähelki .
Jäniksii on vähän ja silti ammutaan useampii muutamas päiväs,tuntuu vähän ristiriitaselt kun tääl ei ole ammuttu jänist
kymmeniin vuosiin ja tääl on niit vähän.
Kun tulee 60 -70 cm pehmeet lunta haut voivat olla lyhyempii.
Munmielestäni ain pitäis koiran koetulokseen tulla miten kaukaa irtilaskupaikast ajo lätee.
Ajankans opitaan tartteek hakevaa koiraa ohjata ja onko haus mitään ihannelaajuut.
Mä jättäin hakupistte pois ja antaisin niit ajotaidonpuolel.
Kilvassaki oli lähes 10 hakui ja lähes 10 ajotaitosii koirii jotka epäonnistui yhdes eräs.
Tän yhden erän epäonnstumisest koira kärsi kaikkein eniten syyn ei tarvinnu olla koiras eikä oppaas ,niinkun joskus
olen sanonu et hyväkin koira voi epäonnistuu siks olis kakspäiväsis kokeis parempi un otettas vaan kolmen parhaan
erän tulos laskuihin silloin jo karsinnois pääsis kolmen erän hyvätaitoisimmat kilpaan.