Maasto-oppaan vaikutus

[Juha Vallin]

No eipä ollut onneksi ensimmäinen kommentti, joka sinut "herättää". Mitä tulee ajokoiran jalostukseen, niin sen jätän mielelläni sinunlaisesi "ammattiosaajan" käsiin. Toin vain esiin oman näkemykseni haun arvostelusta. Ansiopisteiden antamisessa voidaan tietysti aina kikkailla, mutta pitkässä juoksussa se on sama, kuin kusisi omille kintuilleen.

[Juha Vallin]

Olet Olli oikeassa. Keliolosuhteet pitää ottaa huomioon.

[vilajoki jouni]

Hyvil keleil ja silloinkun koiraa ei tartte ohjailla maasto-oppal ei niin suurt merkityst ole ,tääl kun olen oppaana ollu
kilvas pysyttiin koko haunaikana samas paikas ,se johtus siit kun oli niin hyvät koirat kummallaki päiväl et haukahtamal kertoivat et jäljet on ihan lähel irtilaskupaikkaa.
Nyt kun kattoo kilvan tuloksii koirat mitkä hyvil keleil tai hyvil alueil löytävät ajettavan pian ylituomarien olles
tuomareina löytävät miten löytävät.
Juur haus olis tutka hyvä muillakin kun koiranomistajal näkee mist koira löytää jäljet ja silloin pysyttäis paikoillaan eikä
itte mentäs jänist liikkeel ajamaan.
Kun kattoin niin melkein kaikil koiril oli samal päiväl lähes yhtäpitkät haut
42 +52 min toisena päivänä 207 + 4 min
45 + 30 min toisena päivänä 88 + 152 min
21 + 68 min toisena päivänä 13 + 128 min
56 + 14 min toisena päivänä 16 + 224 min
91 + 82 min toisena päivänä 209 min
73 + 36 min toisena päivänä 198 min
41 + 32 min toisena päivänä 18 + 222 min
61 +39 min toisena 240 min
Suurin heitto näkys kilvas olevan et 197 min haust luopumisen jälkeen annettiin 1 toisel päiväl 240 min tyhjäst haust 4.
Kovin on kirjavaa hakupisteitten antaminen ,jos koiral hakuaika loppuu vaik 120 haust saa 2 on niinkun liikkuis paljain
jaloin mettäs ja kyy iskee jalkaan hyppää pisteet jäniksen löytyes.
Näyttäis et toisel päiväl opas olis parempi kun toisel päiväl .
Huonoil keleil nähdään koiris eroi ja tuuris mikä koiril voi olla .
Olen joskus sanonu et kakspäiväsis kokeis pitäis kolmen erän paras tulos vaan laskee hyvälki koiral voi yhdes eräs
kolmest olla huonoo tuurii ,hyvil jänisalueil huonoon tuuriin ei taideta uskookkaan .

[Terho Keränen]

Muuan vallan viisas ajokoiramies on pohtinut 50 vuotta sitä, onko pitkät haut ja lyhyet ajot parempi vaihtoehto kuin lyhyet haut ja pitkät ajot?

[Jukka Ojanen]

Viime kaudella kirjoitin omia mielipiteitäni hakunumerosta, mutta jatketaan nyt vielä hieman.
Kirjoitin, että nykyään ei ole numeroiden valossa keskiverto hakijaa.
Tein laskelman tämän syksyn LAYN alueen kokeista. Eräkohtaisia hakunumeroita 291 kpl.
Tulostaso kokeissa oli mielestäni keskinkertainen, mutta haun osalta numeroiden 8,9,10 osuus oli 67%.
Mielestäni huomion arvoista kuitenkin on se, että numeroiden 4,5,6 ja 7 osuus on vain 12%.
Eikö tämä jo todista sen, että nykysääntöjen mukaan keskiverto hakijoita ei ole juuri ollenkaan, vaikka mielestäni niitä on paljon enemmän.

Kalevi R, kun torppasit niin suoralta kädeltä Juha V:n ajatuksen, että hakunumero määräytyisi enemmän kellon mukaan, niin perusteleppa onko nykysysteemi jalostuksellisesti kohdallaan? Onko meidän koirat tosiaan joko hyviä tai huonoja hakijoita? Eikö keskiverto hakijoita ole nykyään ollenkaan?

[kalevi rytky]

Ajokokeissa tulisi keskittyä koiran perimässä olevien ominaisuuksien arvosteluun. Kellon ajoilla, yöjäljen mitalla, jäniskannan tiheydellä ei ole mitään tekoa koiran perimän kanssa, eikä näinollen kellonaikojen ja kilpailullisin perustein annetulla hakunumerolla. Haunaikana tulisi keskittyä arvostelemaan pelkästään koiran työskentelyn tehokkuutta jäljettömässä maastossa ja yöjäljellä. Oikea arvostelu ei valitettavasti onnistu reppujakkaraklla istuvilta tekstiilimetsästäjiltä, joten heidän on turvauduttava pelkästään kellonaikoihin. Nopeaan jäniksen jalkeillesaantiin vaikuttaa paljon jäniskannan tiheys. Koira voi olla kiitettävä hakia myös harvojen jäniskantojen alueilla missä yöjäljen löytyminenki teettää jo töitä. Olosuhde erot vaikuttavat paljon koiriemme tuloksiin, niitä pitäisi pyrkiä tasaamaan ja ottaa arvostelussa huomioon, niin saisimme luotettavampaa tietoa koirista jalostustavarten.

[kalevi rytky]

Viime kaudella kirjoitin omia mielipiteitäni hakunumerosta, mutta jatketaan nyt vielä hieman.
Kirjoitin, että nykyään ei ole numeroiden valossa keskiverto hakijaa.
Tein laskelman tämän syksyn LAYN alueen kokeista. Eräkohtaisia hakunumeroita 291 kpl.
Tulostaso kokeissa oli mielestäni keskinkertainen, mutta haun osalta numeroiden 8,9,10 osuus oli 67%.
Mielestäni huomion arvoista kuitenkin on se, että numeroiden 4,5,6 ja 7 osuus on vain 12%.
Eikö tämä jo todista sen, että nykysääntöjen mukaan keskiverto hakijoita ei ole juuri ollenkaan, vaikka mielestäni niitä on paljon enemmän.

Kalevi R, kun torppasit niin suoralta kädeltä Juha V:n ajatuksen, että hakunumero määräytyisi enemmän kellon mukaan, niin perusteleppa onko nykysysteemi jalostuksellisesti kohdallaan? Onko meidän koirat tosiaan joko hyviä tai huonoja hakijoita? Eikö keskiverto hakijoita ole nykyään ollenkaan?

Laatimasi tilasto osoittaa selvästi, kun alettiin korostamaan ns. jäljettömän maaston osuutta haussa ja arvostelemaan haku kaksiosaisena, niin seurauksena oli hakunumeroiden nousu, koska käytännössä hakunumero koostuu kahden numeron yhteen lasketusta summasta esim. 5-6 tulokseen johtaneet haut on todella harvinaisia vaikka niitäkin todellisuudessa on.

Esitänpä vasta kysymyksen; Palveleeko jalostusta, kun arvostelussa pyrittäisiin hakemaan keskiarvoja ? Mielestäni kokeisiin tulo kynnys jo karsii pois paljon rodun keskiarvo koiria. Kuvaako todellisuudessa pienet numerot vain koirien senhetkisiä epäonnistumisia.

[vilajoki jouni]

Ajokokeissa tulisi keskittyä koiran perimässä olevien ominaisuuksien arvosteluun. Kellon ajoilla, yöjäljen mitalla, jäniskannan tiheydellä ei ole mitään tekoa koiran perimän kanssa, eikä näinollen kellonaikojen ja kilpailullisin perustein annetulla hakunumerolla. Haunaikana tulisi keskittyä arvostelemaan pelkästään koiran työskentelyn tehokkuutta jäljettömässä maastossa ja yöjäljellä. Oikea arvostelu ei valitettavasti onnistu reppujakkaraklla istuvilta tekstiilimetsästäjiltä, joten heidän on turvauduttava pelkästään kellonaikoihin. Nopeaan jäniksen jalkeillesaantiin vaikuttaa paljon jäniskannan tiheys. Koira voi olla kiitettävä hakia myös harvojen jäniskantojen alueilla missä yöjäljen löytyminenki teettää jo töitä. Olosuhde erot vaikuttavat paljon koiriemme tuloksiin, niitä pitäisi pyrkiä tasaamaan ja ottaa arvostelussa huomioon, niin saisimme luotettavampaa tietoa koirista jalostustavarten.

Silloin sun tarttis yrittää myydä kaikki pentus huonoil alueil silloinkun tulee karsinnat siel karsinnois ei olis muitaku
sun koiras jälkeläisii ja kilvas olis sun pentueest koira lähes joka kerta.
Hyvil alueil hyvil keleil näyttäs ettei koiril olis haus mitään eroi kymppei annetaan liikaa et niist koirien
paremmuuden näkis .
Haus pitäis ensimmäinen tunti istuu repul et saa karsittuu ne huonoimmat hakijat niist 10 hakijoistaki.
Toisen tunnin kun repul istuu näkee taas milt koiralt hakuinto loppuu.
Ei se ole tähänkään asti paljon koirien haun arvosteluihin auttanu vaik mettäs yritettäis hakuu seurata.
Kaikki näyttäisivät olevan parempii kun huonoil alueil kilpailevat.
Onko oikein verrata hyvil aluel hakevii huonoil alueil hakeviin
Sijoitus samas kokees olis tärkeää .
Huonoil alueil kilpaillaan et neljäst haust 3 onnistuis hyvil alueil ei haust tartte kilpailla siel toiset koirat voi voittaa
ilman hakupisteitäki.
Ei jäniksetkä niin tyhmii ole kun niit on koealueel vaan pari kolme ,pari koilme tyhmää ei koko kautta henkis pysy
kun ottaa huomioon et samal alueel on muitakin kun ajokoira niist eväst yrittämäs niist ottaa.
On niin usein nähty et etelän huonoilt alueilt hyvil alueil menevät koirat eivät paljon huonommin siel pärjää kun
muutkkan samas kokees olevat koirat.
Munmielestäni kilpa on niinsuur tapahtuma et sinne tarttis karsinnois ottaa vaan niit koirii mil on GPS tutka ja antaa
muidenkin kattoo miten koirat haus toimivat ,ei hyvää ittenäisest hakevaa koiraa pysty kun lentokentäl seuraamaan
innokas koira hävii kun pieru saharaan .
Haun lisätietoihin tarttis merkitä koiran hakutyyli.
Hakeek koira itsenäisest.Plussaa jos hakee ensin lähempää sit laajentaa .Koirankans liikuttaes tätä ei tiedä .
Kulkeek koira ryhmän edel ja sivul,hakemas järkevii kierroksii.
Kulkeek koira ryhmän peräs.
Juur haus mä olen sitävarten tarkkana jos joku koira päästetään toisel eräl samaa jänist ajamaan kun ensimmäises
eräs on ajettu ja koiral annetaan 10 haust tai sit ajetaan porukas jänis liikkeel ja taas tulee 10 haust.
Itsenäisest hakevaa jota mä arvostan hävii ain siin kun toisel ajetaan jänis liikkeel.
Koko hakunumero kuuluis lisätietoihin kyllä ihmiset sieltäkin ne löytävät ,niinkun kilvas koirat eivät löytäneet vaik
karsinnois löysivät omil alueillaan .

[Jukka Ojanen]

En tarkoita, että väen väkisin pitäisi saada keskivertonumeroita, mielestäni kuitenkin keskinkertaisiakin hakijoita on, oishan se jalostuksellisesti hyvä kun ne saataisiin myös jollain konstin paperille.

On tosi, että paljon jää keskinkertaisia koiria kokeisiin tulematta, mutta numeroiden valossa sieltä uupuu vain keskiverto hakijat?
Ajotaito numeroita annetaan koko skaalalla ja niinhän ne on ajotkin, homma toimii. Loppupisteitä on laidasta laitaan ja niinhän ne koirat vaihtelevasti onnistuvat, aivan oikein. Hakupuolelta kuitenkin puuttuu tuo keskikasti lähes kokonaan ja tämähän ei ole mielestänä koko totuus. Ei koiriemme hakutaito ole nuin mustavalkoista mitä numerot antaa ymmärtää.

[Harri Hintikka]

En tarkoita, että väen väkisin pitäisi saada keskivertonumeroita, mielestäni kuitenkin keskinkertaisiakin hakijoita on, oishan se jalostuksellisesti hyvä kun ne saataisiin myös jollain konstin paperille.

On tosi, että paljon jää keskinkertaisia koiria kokeisiin tulematta, mutta numeroiden valossa sieltä uupuu vain keskiverto hakijat?
Ajotaito numeroita annetaan koko skaalalla ja niinhän ne on ajotkin, homma toimii. Loppupisteitä on laidasta laitaan ja niinhän ne koirat vaihtelevasti onnistuvat, aivan oikein. Hakupuolelta kuitenkin puuttuu tuo keskikasti lähes kokonaan ja tämähän ei ole mielestänä koko totuus. Ei koiriemme hakutaito ole nuin mustavalkoista mitä numerot antaa ymmärtää.

Tuossa olen kyllä samaa mieltä. Mutta mikä on se oikea peruste numeroille. Minuutit ei vaan aina anna oikeaa kuvaa maaston tapahtumista. Pitäisi suhteuttaa nosto jäljeltä maastoon, yöjäljen pituuteen jne..Kokemuksesta kuitenkin jokainen tietää, että esimerkiksi nostonopeudessa on eroja. Toinen hakee poikkeuksetta 20-30min vielä yöjälkeä kun taas toisen tyyppinen koira nostaa sen muutamassa minuutissa jäljen saatuaan. Mielestäni siinä on iso ero.

[aimo koskinen]

Topiikin otsikko oli "Maasto-oppaan vaikutus" (hakunumeroon ?). Minkä takia sen oppaan vaikutuksella pitää olla osuutta koesuoritukseen ? Kunhan joku tietää, mikä alue on käytettävissä,- eiko se riitä ? Koiran tehtävähän se on kaivaa jänis ajettavaksi, harvemmassa kannassa kauempaa ja tihiässä lähempää. Erilaisissa maastoissa ja olosuhteissa voi kelloajoissa olla eroja. Tuomarin tehtävä on punnita osatekijät ja arvioida hakupisteet sen mukaan.
Nykyisellä koirallani on vikana, että saattaa tarttua huonoon jälkeen ( pari viimeistä: aamulla satanut 5-6sentin lumikerros ja toisessa aamulla pakettiin mennyt jälki). Tuloksena oli pitkät tuuskaamiset yöjäljellä ja mielestäni oikein arvioidut huonot numerot. Lopputulosta harvoin hakunumero ratkaisee, pääasia että saa ajettavat liikkeelle. Ajosta kertyy 70p ja hausta vain 10p

[vilajoki jouni]

Tarkoitin alunperin et maasto-opas tietää paikan mis on jänis sellasel etäisyydel ettei koirankans tartte liikkuu.
Tarttis olla sellasii kokeit mis olis haunaikana pakko pysyy irtilskupaikal.
Ei koiranomistajii pidättele mikään muu kun pakko pysyy paikoillaan,oppal on paskamainen työ kun jänis makaa
lähel irtilaskupaikkaa ja omistajal on repus keittolevy mikä alkaa polttamaan perset.
Samas kokees pitäis koirat jakaa niin et puolet istuu koko haunajan repul toinenpuol kulettaa koiriaan.
Koirii verrattais hakunopeudes keskenään.
Hidaski koira liikkuu yllättävän lujaa kunnei sel jälkee ole ,ihminen vaan hidastaa koiran liikkumist ohjailemal
sitä.
Jäljel puurtaminen on eri kun kylmähaku.

[Toni Krouvi]

Tuosta ryhmän vaikutuksesta selvästi eniten vaikuttaa tuomareiden kunto. Valitettavan usein nykyään ryhmässä ei ole kun kaksi lähes jalatonta tuomaria, jotka eivät pysty liikkumaan riittävän ripeästi maastossa. Tuo asia varmaankin on järjestäjien tiedossa, mutta toivoisi enemmän kuitenkin kiinnitettävän huomiota, että ryhmässä olisi vaikka yksi maastossa liikkuva tuomari. Tuon jaon tarkistaminen tulisi tapahtua vaikka maastontuntemuksen kustannuksella. Ei ole mitään hyötyä maastontuntevista tuomareista, jos ne eivät pysty liikkumaan ajon mukana. Harrastajakuntamme vanhenee kaiken aikaa ja tiedän että tuo on suuri haaste järjestäjille, mutta valitettavasti aina paikoin ryhmässä ei pysty liikkumaan kun koira...

[Juha Vallin]

Puhuit Kalevi Rytky taas kerran näistä reppujakkaralla istujista ja kellon kyttääjistä. Juoksetko tosiaan itse koko ajan, kun koira suorittaa esim. kylmähakua, sen perässä niin, että pääset toteamaan milloin se löytää yöjäljen. Epäilen vahvasti. Monelle koiralle hakualueella liikkuvat tuomarit ovat suoranainen häiriötekijä. Samanlaisissa maastoissa toinen koira vaan nostaa sen jäniksen nopeammin jalkeille, kuin toinen. Tässä se tärkein ero mielestäni juuri onkin. Ja mitähän varten korttiin merkitään hakuminuutit, jos niillä ei lopullisessa arvostelussa ole mitään merkitystä. Olosuhteita sekä heikkoja jäniskantoja voidaan tietysti käyttää verukkeina, mutta nehän rassaavatkin juuri näitä heikommilla hakuominaisuuksilla varustettuja koiria.

[vilajoki jouni]

Mää olen ain vieny koekoiran niinkun pupitaulun häränsilmään ,siks tarttis paikoillaan olla kunnei tiedä mispäin
tauluu on se jänis kunnei niit ole kun yks mikä meinataan ajoon ottaa jos niit olis enemmän ei suunnal olis välii.
Irtilaskupaikan tarttis vähintään 300 m pääs olla et tietää mihin ilmansuunttaan lähtee koiraa vedättämään jos
hättänen koiranomistaja liikkuu tahtoo.
Jos koiral on haust kolmel edellisel eräl ollu 10 ja muutenkin hyväst kylmähaust tarttis 5 koiral antaa jos se edes
niis edellisis eris on hakenu ilman vedättämist.
Kun haus on kylmähaun osuus ja jäljelt makuupaikal oleva osuus eli 5 ja 5 miten hyväl hakijal voi haust 2 tulla
Jollei koira ole yöjälkee löytäny , mil sitä voi arvostella siit yöjäljelt pesälmenoo,samoin jos koira löytää heti
irtilaskupaikalt jäljen mil kylmähakuu voidaan arvostella
Munmielestäni kummassaki tapaukses tarttis ainakin kakspäiväsis laskee kolmen edellisen haun keskiarvo silt
osalt mitä ei voi arvostella.
Parempi kun suoraan annettas koiral miinuksii eli kaikil koiril ens 10 niinkun ne jänistarhois hyväl kelil saavatki.
Kilvaski kun koira 3 kymppii sais sais sen neljännenki mut 7 - 8 miinust jollei jänis liikkeel lähde huonon numeron
tarttis koirast kertoo et se silkertaa on huono tai huonotuurinen.
Silloinkun koiril joudutaan miinuksii antamaan koirast täytyy nähdä et se ansaitsee ne miinukset ,haus ansaituis
kympeis onki saamisil eroi.
Kakkosen numeron pitäis se kertoo et koira tuuril heti yöjäljen löytää tuuril ja kuluttaa jäniksen syöntipaikal
hakuaikas siel osaamat jänist liikkeel saada,ei sitä jollei mettäst jälkii löydy .
Silloinkun koiril aletaan miinuksii antamaan niit saa melkein joka koira jollei osata kelei ja koepaikkoi valikoida.