Koiran ominaisuuksien arvostelu

[Eino Niemelä]

Sitä ei voi millään TODISTAA,onko vaikutusta jäniksen toimintaan,yleensä kaikki jänikset on pakokauhun vallassa,ainakin aluksi ,oli mikä pihisijä perässä tahansa,mutta sillä voi olla onko haukku kertovaa,vaan ei sitäkään ole todistettu,ja aina on jänisten joukossa sellaisia jotka pakenee kuin ohi ammuttu kettu,sama minkalainen on koiran haukku.Mutta kaikki tyyni, Kuuluva, monisointuinen. voimakas- kertova,sitä kyllä mielellään kuuntelee.

[Timo Apilisto]

[quote="vilajoki jouni"]Kehittäkää koiraa niin et haukku olis lähel kymppii.


Minun mielestä haukun jalostaminen ei ole yksinkertainen temppu. Minäkin yrittänyt astuttaa muutaman kerran erittäin hyvä äänisillä koirilla, mutta huippu äänisiä koiria
ei vaan tahdo tulla. Kokeissa on paljon kympin äänellä haukkuvia koiria, mutta valitettavasti kaikilla ei ole jälkeläisiä, että näkisi, miten hyvin haukku periytyy.
Esimerkkinä pitkässä kokeessa neljä kymppiä saanut koira:

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... 45/00&R=51

[Eino Niemelä]

Näimpä juuri Timo,jos tämä laji olisi HELPPO kaikilla olisi 10 haukkujat tarhassa ,ja ain kokeissa tulisi täydet erät ja metsästys yhtä juhlaa Onneksi ei kuitenkaan näin, säilyy mielenkiinto tähän lajiin, kun aina löytyy valtavasti haastetta.

[vilajoki jouni]

Taitaa Jouni olla nyt" kuutamolla" juuri tämän tapainen ajattelu pudottaa kaikkia ominaisuus numeroita jotta saahaan
pudotettua suuria numeroita on täällä Savossa eräillä tabu, ja sitä en voi sulattaa hyvästä hyvää, keskitasosta sitä
ja huonosta huonoo, mutta voi huonossa olla jokin ominaisuus hyvääkin vaikka kuuluvuus ja sehän on tärkeintä
Minusta kympin haukut uroksen /nartun on aika lähellä toisiaan niissä pitää olla kaikkee, leimalla ei niin suurta
merkitystä se on kuulian pääteltävissä

Tarkoitin et hyvähaukkusen numerot ovat pudotettu jo vitosest neloseen sitävarten kaikil koiril on haukust lähes
sama numero.
-----------------------------------------------------------------------------------------------
Mun ehdotus nostais haukkunumeroo jos kerran mä (nostaisin neloset vitoseks.)
-----------------------------------------------------------------------------------------------
Esim voitte jälkeenkinpäin nostaa parempihaukkusten numeroi kun nostatte kaikki neloset vitoseks.
Eli jos kuuluvuus on 4 laittaa sen vitoseks niin seiskan haukku muuttuu kasiks jos haukku on hyvin kertovaa se
nousis ysiks.
Kakspäiväses kokees harvemmin samal koiral haukun kuuluvuus paljon muuttuu ,mut maastos ja tuomarien kuulos
voi olla eroo niin et toisel päiväl kuuluvuudes voi olla numeron jopa kahden ero.
Silloinjos ajo kestää lähes 100 min haukun kuuluvuuden pitäis olla lähes sama,samal koiral .
Ei haussakaan hävetä kympin saantei kun kymppi kaikil kelpaa vaik hyvä ilmavainul hakeva tarttis ain erottaa
jälkitarkast.

[Kalevi Vänskä]

Laitanpa malliksi lokakuun ajoa, jossa haukku kuuluu vajaasta kilometristä. Tämmöist'ä haukkua kuuntelin eilenpäivälläkin kolmisen tuntia ja jätin jäniksen juoksemaan Oon kieltänyt itse paria tuomaria antamasta kymppiä haukusta ysikin riittää
http://vkv.dyndns-server.com/sivut/nuotio%20104.avi

[jussi kananen]

Hyvä haukku mut ei ihan kymppi.. torniossa ei taia muutenkaa tulla paljo 8 huonompia haukkununeroita...

[heikki sikilä]

Laitanpa malliksi lokakuun ajoa, jossa haukku kuuluu vajaasta kilometristä. Tämmöist'ä haukkua kuuntelin eilenpäivälläkin kolmisen tuntia ja jätin jäniksen juoksemaan Oon kieltänyt itse paria tuomaria antamasta kymppiä haukusta ysikin riittää
http://vkv.dyndns-server.com/sivut/nuotio%20104.avi

Otappa vähän lähempää toi haukku nauhalle ja kerro samalla mistä koirasta on kyse, hyvältä kuitenkin kuullosti tuokin.

[Kalevi Vänskä]

Tuo haukkunäyte on muutaman vuoden takaa jahtireissulta tuulisena päivänä (sivutuuleen) otettu, ajo meni poispäin. Samanlaista haukku on edelleenkin parhaimmillaan. Lumella tulee katkoja enempi.
Jussille; ei ollut kumpikaan tuomari torniolainen, toinen oli teiltäpäin ja toinen kemistä

[Hannu Hämäläinen]

Koiran metsästyksellisyyteen vaikuttaa erittäin paljon haukku. Miettikääpä onko paras mahdollinen haukku erittäin voimakkaalta kuulostava, joita on jopa ukkosenjylinäksikin vertaamalla mainostettu ? Eikös tämänkaltainen haukku ole omiaan saamaan ajettavan pakokauhun valtaan, laajalle lenkille ja pitkään etumatkaan ? Olisiko kuitenkin metsästyksellisesti, kuuluvuudelta "käkimäinen" ei läheltä voimakkaan kuuloinen mutta kantava, sointuva, rodunomainen, "peittävä" riittävän tiheyden omaava ja kertova haukku se paras rauhoittamaan ja kesyttämään ajettavan kulkemaan lähellä koiraa, pysymään reviirillään ja kuulo etäisyydellä. Olen kuunnellut erittäin paljon koiria, seurannut haukun arvosteluja ja tullut siihen tulokseen, ettei kertovan haukun omaava koira saa koskaan sille kuuluvaa riittävän isoa haukkunumeroa. Vastaavasti hieman liian herkät jotka huutavat vuolaasti, jopa yli 20 minuuttia vanhoille jäljille saavat haukustaan poikkeuksetta liian isot numerot äänen laatuun nähden.

Näinhän se menee
Monesti kun haukkunumeroa perustellaan niin selitys on tämä--"oisin antanu kympin mutta ko se ei haukkunu koko erää yhtä kiivaasti"
Eli ,tässäki tapauksesa (ehkä) kertova haukku oli koiran tappioksi.

[Pentti Alhosaari]

Eikös sellaisen koiran haukku ole kertova ja metsästyksellinen, joka on kokeissa arvosteltu kuutosesta kymppiin.

[kalevi rytky]

Eikös sellaisen koiran haukku ole kertova ja metsästyksellinen, joka on kokeissa arvosteltu kuutosesta kymppiin.

Vasta kysymys; tarkoitaako kertova haukku, että ajotaito on huono ?

Tosi tapahtuma viisaiden tuomareiden arvostelusta; Koira ajoerän minuutit 120 yhteys ajettavaan alle 5 minuuttia janishavaintoja useita ja paljon tie ajoa josta rasti 4 minuutin katkot pois luettuna ajoaika reilu 90 ja ajotaito numero 6 mikä osuus lie ollut kertovalla haukulla ajotaito numeroo ?
Olisikohan gepsi auttanut arvostelemaan koiran ajoa eikä kellonaikoja ?

[Timo Apilisto]

Mahtaa alkaa olla Haapaveden suunnallakin jutun aiheet vähissä.

[heikki sikilä]

Tulempas mukaan tähän haukkukeskusteluun ja tuon aivan uuden ajatusmaailman tähän haukkuasiaan.
Rytky, minä ja ehkä joku muukin ovat voimakkaasti sitä mieltä, että jalostustiedon keruu koirien ominaisuuksista kokeissa on asia numero yksi, muut jutut tulee sitten perässä. Eikö tosiasia ole, että haukunkin ansiopisteellä kerrotaan miten koira omia äänivarojaan pystyi käyttämään koe erässä,ja ansiopiste annetaan sen mukaan. Ei kympin haukkujakaan aina hauku kaikissa kokeissa ja erissä kympin äänellä, eikä näin ollen tietenkään saa ansiopisteeksi tuota kymppiä vaikka onkin änivaroiltaan kymppiin asti yltävä koira.
Miten koira äänivarojaan pystyy kulloinkin esittämään johtuu niin monesta tekijästä ,kuten ajettavan laadusta, olosuhteista, koiran ajotaidosta jne. Haukkunumerolla eli ansiopisteellä kuten muillakin ansiopisteillä tuodaan esille koiran ansiot juuri siinä koe-erässä.
Koska haukun laatuun vaikuttavat merkittävästi vallitsevat olosuhteet pitäisikin kokeiltavan koiran haukun eri ominausuudet merkata lisätietoihin aina jokaisessa kokeessa ja erässä siten, että kirjattua tulisivat haukusta sen kyseisen koiran todelliset haukun ominaisuudet. Ne kuullaan aina jossain vaiheessa ajon aikana, ja ne tuliskin arvioida silloin, kun ollaan hyvin kuulolla ja ajo kulkee kohtalaisen hyvin. Tällä menettelyllä saisimme lähes aina selville koirasta sen oleellisen asian, eli koiran todelliset haukkuvarat jotka ovat jalostuksellisesti meille erittäin tärkeää tietoa.
Nykyisen arvosteluohjeen mukaan rastitus numeron ja haukun ansiopisteen täytyy olla yhteneväiset. Tämä arviointi ohje on suorastaan tyhmä ja ajattelematon . Kyseinen arviointityyli johtaa siihen ettemme saa läheskään kaikista koirista ollenkaan esille jalostuksen kannalta tärkeitä, todellisia haukkuominaisuuksia, johtuen juuri tuosta ansiopiste/ ominaisuuspiste kytkennästä ja kun olosuhteiden vaikutus äänen antoon on merkittävä tekijä.
Varmasti moni koiranomistaja on todennut vaikkapa omasta kympin haukkujastaan sen, että harvoin kuitenkaan sitä kympin ääntä siltäkään saa kuulla, vaikka selvästi kympin haukkuja onkin, miksei sitä kuulla aina, johtuu nimeenomaan noista ajoon kulkuun vaikuttavista muista tekijöistä. Siispä nimen omaan lisätietomerkintöjen tulisikin kertoa aina totuus koiran haukun ominaisuuksista, eikä kytkeä arviointia koiran saamaan ansiopisteeseen liiaksi.
Sitten vielä: Blup indeksin pitäisi perustua lisätietonumeroihin eikä ansiopisteisiin . Nykyinen indeksilaskenta johtaa vääriin arviointeihin josta haukun arviointi nykyisillä ohjeilla on hyvä esimerkki. Miksi indeksitieto otetaan ansiopisteistä eikä lisätiedoista ,sitä en tiedä, haluttiinko siinäkin mennä helpomman kirjaamisen takia tuohon vai mikä lie syynä?