Kirjoittaja huippuhaukku päivämäärä To Tammi 18, 2007 1:12 pm
On se kumma kun pelätään, että nuorena pelaavat koirat ovat automaattisesti läpilöysiä tai muuten puhkiajatettuja jo viisivuotiaana. Tottakai tällaisiakin esimerkkejä on, mutta jos kyllä aika isolla osalla varsinkin koeharrastajia on tiedossa riskit ja he osaavat kyllä treenata koiraansa sopivasti. Varhaiskypsyyshän on käytön kannalta pelkästään hyvä asia. Jarrut on omistajalla.
Itsekin uskon, että varhaiskypsyydessä on enemmän kysymys älystä ja oivaltamiskyvystä, jos koira pelaa hyvin nuorena. Jos koira ajaa vaikka 3,5 kk:n ikäisenä elämänsä ensimmäisellä ajolla kolme varttia itse nostamaansa jänistä, niin silloin voidaan puhua luonnonlahjakkuudesta ja perimän tuomasta ajotaidosta.
Oma koirani oli 3kk ja 9 päivää kun se 'ajoi' ensimmäisen ajonsa, 50 metriä rusakkoa. Tämän jälkeen ajot pitenivät 3-5 minuutin mittaisiksi ja pysyivät varmaan kuukauden ajan samalla tasolla. Sitten ajot pitenivät tasaisesti ja 8-9 kk:n iässä lumella ajettiin jo useita pyöreitä. Se oppi nostamaan hyvin 'vasta' toisena syksynään ja sinä syksynä ajoi lumella erinomaisesti. Vasta reilun 2 vuoden iässä se oppi ajamaan kunnolla sulalla. Uskon, että koiran olisi ahkera treenari ja kilpailija saanut valioksi 2,5 vuotiaana. Oman kiireisen elämäntilanteen takia koekäynnit on jääneet vähiin (yksi koe yksi ykkönen). Itse pidän koiraani enemmän älykkäänä ja nopeasti asioita omaksuvana kuin varsinaisena luonnonlahjakkuutena...
Siitä olen täysin samaa mieltä, että käyttöiän pitää olla pitkä molemmista päistä, mutta itselläni ei riitä hermot eikä aika katsella jaloissa pyörivää jäniksen pöläyttäjää enää sen kolmevuotissynttäreillä, vaikka olisi minkäläinen kone seitsemän vuotiaana!