Tutkasota

[Kalevi Vänskä]

Kirjoittaja Timo Apilisto päivämäärä Tänään, 18:25

Kadonnut pari päivää sitten suomenajokoiranarttu Ristimaan tien varrella. Voi olla liikkunut kauemmas Kalkkimaa,Laivajärvi ym alueelle. Koiralla oranssi huomioliivi ja Garminin tutkapanta. Jatkakaa etsintäkuulutusta eteenpäin Kaikista havannoista ollaan kiitollisia puh. 0408698180

Garmin "tilttasi" keskiviikkona klo 11. 20. Tuli vaan kysymysmerkki ja siihen näyttää, kun autolla teitä ajelee. Kävin hiihtämässä eilen aamulla kyssäripaikalla. Ajojälkiä oli tosi tiheään. Lähes läpipääsemätön noin 20 v vanha taimisto.
Nyt varmaan pannasta loppunut akku. Koira edelleen kateissa. Ei ole tullut lähtöpaikalle.

[Mari Lyytikäinen]

Jokaiseen tutkan käyttöä vastustavaan mielipiteeseen on sisäänkirjoitettu epäluottamuslause rehelliseen tuomaritoimintaan, eikö silloin ole syytä vaihtaa harrastus sellaiseen, jota vain rehelliset ihmiset harrastavat. Erilaisista lieveilmiöistä ei koskaan päästä eroon kuten yllä olevissa kirjoituksissa todetaan..ja jos päästäisinkiin, olisiko harrastuksemme oleellisesti mielenkiintoisempi.

Ei harrastusta todellakaan tarvitse vaihtaa! Eikö harrastuksestamme saada uskottavampaa olemalla REHELLINEN ja toimimalla ajokokeissa kulloistenkin sääntöjen edellyttämällä tavalla? Tuo epäluottamus on sisäsiittoista, koetun toiminnan tulos. Meistä jokainen harrastaja voisi mennä itseensä ja miettiä olenko toiminut sääntöjen edellyttämällä tavalla. Muistutukseksi, että NYT VOIMASSA OLEVAT säännöt ovat tulleet voimaan vuonna 2011 ja niissä ei hyväksytä gepsistä kuultua ajoksi, vaikka mm. järjestömme lehdessä se on eräällä palstalla epävirallisesti "hyväksytty". Toiminta on hakoteillä jos sääntöjä noudattavia mollataan, mitä virkaa säännöillä silloin edes on? Ei ajokoetoiminta voi perustua tuomarikohtaiseen säännön "tulkintaan", jokaisen tuomarin oikeudenmukaiseen harkintaan, vaan täytyy olla säännöt joita kaikki noudattavat. Sieltä se toiminnan uskottavuus tulee.

[Tarmo Leinonen]

Jokaiseen tutkan käyttöä vastustavaan mielipiteeseen on sisäänkirjoitettu epäluottamuslause rehelliseen tuomaritoimintaan, eikö silloin ole syytä vaihtaa harrastus sellaiseen, jota vain rehelliset ihmiset harrastavat. Erilaisista lieveilmiöistä ei koskaan päästä eroon kuten yllä olevissa kirjoituksissa todetaan..ja jos päästäisinkiin, olisiko harrastuksemme oleellisesti mielenkiintoisempi.

Ei harrastusta todellakaan tarvitse vaihtaa! Eikö harrastuksestamme saada uskottavampaa olemalla REHELLINEN ja toimimalla ajokokeissa kulloistenkin sääntöjen edellyttämällä tavalla? Tuo epäluottamus on sisäsiittoista, koetun toiminnan tulos. Meistä jokainen harrastaja voisi mennä itseensä ja miettiä olenko toiminut sääntöjen edellyttämällä tavalla. Muistutukseksi, että NYT VOIMASSA OLEVAT säännöt ovat tulleet voimaan vuonna 2011 ja niissä ei hyväksytä gepsistä kuultua ajoksi, vaikka mm. järjestömme lehdessä se on eräällä palstalla epävirallisesti "hyväksytty". Toiminta on hakoteillä jos sääntöjä noudattavia mollataan, mitä virkaa säännöillä silloin edes on? Ei ajokoetoiminta voi perustua tuomarikohtaiseen säännön "tulkintaan", jokaisen tuomarin oikeudenmukaiseen harkintaan, vaan täytyy olla säännöt joita kaikki noudattavat. Sieltä se toiminnan uskottavuus tulee.

Näinhän se Mari on. Joissakin asioissa jeesustellaan, mutta aloitetaan vaikka koe aamuna katsomalla ja toteamalla moniko tuomari täyttää fyysisenkunnon osalta sääntöjen vaatiman tason. Jos sääntöjä noudatetaan , niin täytyy noudattaa joka kohdassa, eikä vain sieltä täältä.

[Juha Vallin]

Todellisen fyysisen kunnon puolesta vajavaisia tuomareita on hyvin pieni osa, enemmänkin kyse on tehtävän suorittamiseen vaadittavasta asenteesta.

[kalevi rytky]

Jokaiseen tutkan käyttöä vastustavaan mielipiteeseen on sisäänkirjoitettu epäluottamuslause rehelliseen tuomaritoimintaan, eikö silloin ole syytä vaihtaa harrastus sellaiseen, jota vain rehelliset ihmiset harrastavat. Erilaisista lieveilmiöistä ei koskaan päästä eroon kuten yllä olevissa kirjoituksissa todetaan..ja jos päästäisinkiin, olisiko harrastuksemme oleellisesti mielenkiintoisempi.

Ei harrastusta todellakaan tarvitse vaihtaa! Eikö harrastuksestamme saada uskottavampaa olemalla REHELLINEN ja toimimalla ajokokeissa kulloistenkin sääntöjen edellyttämällä tavalla? Tuo epäluottamus on sisäsiittoista, koetun toiminnan tulos. Meistä jokainen harrastaja voisi mennä itseensä ja miettiä olenko toiminut sääntöjen edellyttämällä tavalla. Muistutukseksi, että NYT VOIMASSA OLEVAT säännöt ovat tulleet voimaan vuonna 2011 ja niissä ei hyväksytä gepsistä kuultua ajoksi, vaikka mm. järjestömme lehdessä se on eräällä palstalla epävirallisesti "hyväksytty". Toiminta on hakoteillä jos sääntöjä noudattavia mollataan, mitä virkaa säännöillä silloin edes on? Ei ajokoetoiminta voi perustua tuomarikohtaiseen säännön "tulkintaan", jokaisen tuomarin oikeudenmukaiseen harkintaan, vaan täytyy olla säännöt joita kaikki noudattavat. Sieltä se toiminnan uskottavuus tulee.

Olisikohan vika säännöissä ? jos kaikki harastajat eivät hyväksy kouluutustoimikunnan tulkintoja ja joitakin kohtia säännöistä vaan poikkeavat säänoistä ja kouluutus teemojan vaatimasta ohjeista. Itse pidän naurettavana minuutin katkojen laskemista, se ei todista koiran ajotaitoa ainoastaan haukku herkkyyttä ja nostaa esiin koirat jotka hakevat paluuperät ja pienet katkot haukkuen. gepsiä käytän apuvälineenä aina tarvittaessa ja epäselvissä tapauksissa ratkaisut koiran eduksi. Enkä koe olevani epärehellinen koirien suorituksia atvostellessani.

[Seppo Laitinen]

Miettikääpäs arvoisat tuomarikolleegat tuota Rytkyn Kalevin viestiä siitä joka minuutin vaikutuksesta ajotaitonumeroon. Koira joka paikkaa herkkyydellään ne minuutin-kahden katkot, saa huomattavasti paremman ajotaitonumeron, olematta silti ajotaidoltaan parempi kuin se, joka antaa ääntä vain ja ainoastaan silloin, kun se ajettava on taatusti nenän edessä! Kalevi soattaapi olla ihan oikeassa!
Tuota kannattaa poijjat ja tytöt ajatella!

[Mari Lyytikäinen]

Miettikääpäs arvoisat tuomarikolleegat tuota Rytkyn Kalevin viestiä siitä joka minuutin vaikutuksesta ajotaitonumeroon. Koira joka paikkaa herkkyydellään ne minuutin-kahden katkot, saa huomattavasti paremman ajotaitonumeron, olematta silti ajotaidoltaan parempi kuin se, joka antaa ääntä vain ja ainoastaan silloin, kun se ajettava on taatusti nenän edessä! Kalevi soattaapi olla ihan oikeassa!
Tuota kannattaa poijjat ja tytöt ajatella!

Täysin samaa mieltä Kalevin ja Sepon kanssa tästä asiasta. Todellisen ajoajan laskeminen haukuttuina minuutteina ei kerro koiran todellista ajotaidosta. Jos toinen koira "ajaa" putkeen 80 min hukat ja paluuperät samalla huudolla huutaen ja on sen jälkeen on 40 min hiljaa hukattuaan jäniksen, kun taas toinen, rehellinen koira, kuljettaa jänistä 120 min, mutta haukkuu niistä vain 80 min ollen muutaman minuutin hukat ja paluuperät rehellisesti hiljaa, saa saman ajotaitonumeron kun hukkien haukkuja. Kyllä koiran taitoa kuljettaa jänistä koko ajoerän ajan tulee arvostaa myös ajotaitonumerossa!

[heikki sikilä]

Eihän

Miettikääpäs arvoisat tuomarikolleegat tuota Rytkyn Kalevin viestiä siitä joka minuutin vaikutuksesta ajotaitonumeroon. Koira joka paikkaa herkkyydellään ne minuutin-kahden katkot, saa huomattavasti paremman ajotaitonumeron, olematta silti ajotaidoltaan parempi kuin se, joka antaa ääntä vain ja ainoastaan silloin, kun se ajettava on taatusti nenän edessä! Kalevi soattaapi olla ihan oikeassa!
Tuota kannattaa poijjat ja tytöt ajatella!

Täysin samaa mieltä Kalevin ja Sepon kanssa tästä asiasta. Todellisen ajoajan laskeminen haukuttuina minuutteina ei kerro koiran todellista ajotaidosta. Jos toinen koira "ajaa" putkeen 80 min hukat ja paluuperät samalla huudolla huutaen ja on sen jälkeen on 40 min hiljaa hukattuaan jäniksen, kun taas toinen, rehellinen koira, kuljettaa jänistä 120 min, mutta haukkuu niistä vain 80 min ollen muutaman minuutin hukat ja paluuperät rehellisesti hiljaa, saa saman ajotaitonumeron kun hukkien haukkuja. Kyllä koiran taitoa kuljettaa jänistä koko ajoerän ajan tulee arvostaa myös ajotaitonumerossa!

Eihän ajolöysä koira voi virheistä saada etua itselleen , pitää tuomareiden tuo nyt pystyä toteamaan, kyllä tuomarilla pitää olla taito kuunnella koiraa siten että epäily ajolöysyydestä myöskin selviää eikä virheet ajossa pääse parantamaan ajotaitonumeroa.

[matti jaakola]

vasta ajon eka tunnin jälkeen aletaan kysymään koiralta sitä todellista ajotaitoa kun jänes on tehnyt eksytystemppunsa/oman jälkiverkoston mitä yleensä alkaa polkemaan eli löytääkö koira enää yhteyttä ajettavaan, haukkuuko vain vanhoilla ajojäljillä vai saako välillä irroitettua ajettavan uusille kiekoille.
tutkasta näemmä nämä "pelipaikat" käyttäen sitä apuna jos ja kun halua olisi nähdä ajettava.
tunnetusti jänes pysyy näin sydäntalvella mehtässä eikä juoksentele niinkään mehtäteillä jos ei nyt ylityksillä.

[kalevi rytky]

Eihän

Miettikääpäs arvoisat tuomarikolleegat tuota Rytkyn Kalevin viestiä siitä joka minuutin vaikutuksesta ajotaitonumeroon. Koira joka paikkaa herkkyydellään ne minuutin-kahden katkot, saa huomattavasti paremman ajotaitonumeron, olematta silti ajotaidoltaan parempi kuin se, joka antaa ääntä vain ja ainoastaan silloin, kun se ajettava on taatusti nenän edessä! Kalevi soattaapi olla ihan oikeassa!
Tuota kannattaa poijjat ja tytöt ajatella!

Eihän ajolöysä koira voi virheistä saada etua itselleen , pitää tuomareiden tuo nyt pystyä toteamaan, kyllä tuomarilla pitää olla taito kuunnella koiraa siten että epäily ajolöysyydestä myöskin selviää eikä virheet ajossa pääse parantamaan ajotaitonumeroa.

Pidän hyvänä koiraa jonka työskentelytapa on selvittää paluuperät rengastaen ja hiljaa jolloin tulee 1-3 minuutin katkoja jopa pidempiäkin työskentely tavasta johtuen, mutta yhteys ajettavaan säilyy poikkeuksetta hyvänä. Paluuperien määrä on aina kiinni ajettavasta ei koirasta.

Kysymys? onko paluuperiä samoja jälkiä edestakaisin haukkuen selvittelevä koira ajotaidoltaan parempi, vaikka todellisuudessa perän selvittely kestää yleensä aina kauemmin, kun rengastavalla koiralla koska tämän tyyppiset koirat omaavat poikkeuksetta verrattain rauhallisen ajotyylin. Kyseisen työskentelytavan omaavat koirat ovat usein paljon jälessä ajettavasta jopa yli 10 minuuttia vaikka äänenanto on tauotonta. Tuota ominaisuutta ei katsota ajolöysyydeksi sääntöjen mukaan vaikka se siittä orastava merkki onkin. Minä pidän edellä mainittua paluuperien selvittelyä työskentelyä virheenä ja ajotaidon puutteena, koska nautin vain sujuvista ja hyvin etenevistä ajoista en jäljillä edestakaisin soutajista. Tämän tyyppisiä koiria nykyinen arvostelu kokeissa suosii, kouluutus toimikunnan töppäilyistä johtuen

[Pekka Juntti]

En oikein ymmärrä tätä sääntökritiikkiä Kalevilta. Sellaista sääntöä ei ole ollut koskaan, joka suosii umpirehtiä koiraa. 99 erästä ollaan tuomarin silmien ulottumattomissa, joten hukanpaikkaaja saa aina etua. Muutama haukkusarja väliin ja 9 minuutin hukasta tulee hukaton pätkä.

Toisekseen, umpirehti ajotaitoinen koira voi ajaa tälläkin säännöllä huipputäysiä. Kulkevassa ajossa 2 minuutin tappi tuntuu ikuisuudelta. Pakkoko sen sessen on joka paluuperässä käydä ja kestäähän siihen joku tappi tulla ennen kuin lasketaan pisteitä.

Muuten olen samaa mieltä, että metsästyksellinen todellinen jo kunniaan. Vähien starttieni ja tuomarointien perusteella tällä säännöllä sellaiset koirat löytyy, jos halutaan.

[Hannu Hämäläinen]

En oikein ymmärrä tätä sääntökritiikkiä Kalevilta. Sellaista sääntöä ei ole ollut koskaan, joka suosii umpirehtiä koiraa. 99 erästä ollaan tuomarin silmien ulottumattomissa, joten hukanpaikkaaja saa aina etua. Muutama haukkusarja väliin ja 9 minuutin hukasta tulee hukaton pätkä.

Toisekseen, umpirehti ajotaitoinen koira voi ajaa tälläkin säännöllä huipputäysiä. Kulkevassa ajossa 2 minuutin tappi tuntuu ikuisuudelta. Pakkoko sen sessen on joka paluuperässä käydä ja kestäähän siihen joku tappi tulla ennen kuin lasketaan pisteitä.

Muuten olen samaa mieltä, että metsästyksellinen todellinen jo kunniaan. Vähien starttieni ja tuomarointien perusteella tällä säännöllä sellaiset koirat löytyy, jos halutaan.

Kyllä Kalevi on oikiasa, valitettavasti.
Asiaa puitiin tänäänkin ja todettiin yksissä tuumin että "mykällä koiralla ei kokeissa pärjää"

Ja mun mielestä Ajokoeporukka sais lopettaa termin "REHELLINEN" käyttämisen.
Ei ole rehellisiä, kuin ei myöskään epärehellisiä koiria.
Herkkiä tai tiukkoja ne on. Toiset enempi sitä ja toiset enempi tätä.
Ja osa sitte "sopivasti siltä väliltä"

[teppo tuomola]

kyllä koira jos se jäljeltä putoaa eikä haise ja laittaa turpansa kiinni on rehellinen eikä tiukka.

[Hannu Hämäläinen]

kyllä koira jos se jäljeltä putoaa eikä haise ja laittaa turpansa kiinni on rehellinen eikä tiukka.

Mehän arvostelemme koiria niiden ominaisuuksien perusteella,,vai kuinka
Rehelliyys ei ole koiralla ilmenevä ominaisuus.

Ollakseen rehellinen tulee koiralla olla eräs tärkeä ominaisuus. Sitä ominaisuutta esiintyy myös meillä ihmisillä.
Tosin, minusta tuntuu että koko ajan vähenevässä määrin.

VIISAS koira OSAA olla rehellinen.
Ja tyhmä tekee virheitä

[Pekka Juntti]

Kyllä Kalevi on oikiasa, valitettavasti.
Asiaa puitiin tänäänkin ja todettiin yksissä tuumin että "mykällä koiralla ei kokeissa pärjää"

Ja mun mielestä Ajokoeporukka sais lopettaa termin "REHELLINEN" käyttämisen.
Ei ole rehellisiä, kuin ei myöskään epärehellisiä koiria.
Herkkiä tai tiukkoja ne on. Toiset enempi sitä ja toiset enempi tätä.
Ja osa sitte "sopivasti siltä väliltä"

Minusta taas muuttujia on enemmän.
Ensiksi on ajotaito (järki ja nenä yhdesä) siis se, miten koira pysyy jäljellä ja ajettavan tuntumassa.
Toiseksi on haukkuherkkyys. Miten kauas ja vuolaasti antaa äänen ollessaan jäljellä.
Kolmanneksi on löysyys eli harkintakyvyn puute. Koira ajaa vouhkasee, vaikkei ajettava ole edessä.

Tiukalla ja koiralla voi pärjätä joskus aivan hyvin, toki paljon sitä antaa tasoitusta hukanpaikkaajiin. Sehän laulaa komean täyden, kun osaa ajaa läheltä koko erän.
Moni kutsuu tiukaksi koiraa, jonka suurin ongelma on ajotaidon puute.

Tätä vähemmän ajavien paljon haukkuvien ja rehtien ajureiden kuilua voisi kaventaa antamalla jokaisesta jänishavainnosta pisteitä. Olen ehdottanut, että sopiva määrä voisi olla 0,29 pistettä eli yhden ajominuutin verran jokaisesta havainnosta. Tätä käytäntöä voisi pitää ainakin valintakokeissa ja otteluissa. Eli havaintokompensaatio laskettaisiin kilpailupisteisiin, vaikka se jäisi pois virallisesta lopputuloksesta. Näinhän tehtiin aiemmin miinuksien kanssa. Karsinnoissa miinukset vähennettiin kokonaisina, lopputulokseen jaettiin erien kesken.

Ja kyllä. Sanon tämän ennen kuin muut ehtii olla eri mieltä. Jäniksen näkeminenkin on tuurilaji, niin kuin suurin osa asioista kokeessa. (esim. maasto, ajettava, keli, tuomarien miletymyksistä ja työkunnosta puhumattakaan) Silti kukaan metsästyskoiran ystävä ei voi oikein urputtaa, jos kokeen voittaa koira, jolta on nähty paljon jänistä.

Varsinkin nyt kun tutkaa touhotetaan arvosteluvälineeksi, jänishavaintojen määrää pitää alkaa korostamaan. Ryhmät maastoon ottamaan koirista selvää. Siinä ne tulee samalla negatiiviset ominaisuudetkin. selville.