Tutkasota

[Tarmo Leinonen]

Että alettaisiin antamaan tuomareiden pisteitä koirille, mitä pätevämpi tuomari ja maasto opas, niin sitä enempi näkö havaintoja. Lopetetaan höpöttäminen.

[Pekka Juntti]

Että alettaisiin antamaan tuomareiden pisteitä koirille, mitä pätevämpi tuomari ja maasto opas, niin sitä enempi näkö havaintoja. Lopetetaan höpöttäminen.

Tuomarit ne pisteet antaa nytkin. Kolmella havainnolla saisi ehdotuksessani yhden pisteen. Esimerkiksi haukkunumero on toiselle tuomarille 5 ja toiselle 7. Makuasioita, tuuria, näkemyksiä koko homma.
Pitkässä juoksussa, kymmenen kokeen jälkeen tuurin ja tuomareiden osuus tasoittuu. Ajokoirat tulee esille.

Ajokoiran tärkein tehtävä on tuoda riistaa ammuttavaksi, mutta siitä ei suoraan palkita millään lailla. Aika erikoinen metsästyskoirakoe meillä.

[teppo tuomola]

tuo on aivan totta mitä pekka kirjoittaa.kyllä se ajettavan näkeminen ajavalla koiralla on helppoa.huom ajavalla.minuuttien kerääjillä se voi vaikeampaa olla mutta jos koiria käytetään metsästykseen niin olisi ajettava hyvä nähdä ennen kun ampuu.
ja kyllä mitä täällä kirjoituksia lukee ajoo minuuteista ja jänishavainnoista ja ampumisista päätellen treeneissä niin ei pitäisi olla kokeissakaan ylivoimaista.saataisiin myös samalla havainnot herkkyyksistä.

[Tarmo Leinonen]

Että alettaisiin antamaan tuomareiden pisteitä koirille, mitä pätevämpi tuomari ja maasto opas, niin sitä enempi näkö havaintoja. Lopetetaan höpöttäminen.

Tuomarit ne pisteet antaa nytkin. Kolmella havainnolla saisi ehdotuksessani yhden pisteen. Esimerkiksi haukkunumero on toiselle tuomarille 5 ja toiselle 7. Makuasioita, tuuria, näkemyksiä koko homma.
Pitkässä juoksussa, kymmenen kokeen jälkeen tuurin ja tuomareiden osuus tasoittuu. Ajokoirat tulee esille.

Ajokoiran tärkein tehtävä on tuoda riistaa ammuttavaksi, mutta siitä ei suoraan palkita millään lailla. Aika erikoinen metsästyskoirakoe meillä.

Koiran tehtävä on ajaa riistaa, metsästäjä hakee passipaikan, näinhän se menee , ei koira tuo eikä vie mitään se menee vain riistan perässä.
On täysin harhaluulo, kun koira ajaa kovaa vauhtia, että tulisi paljon ampumatilaisuuksia, mutta ei, siitä seuraa muutakuin ,että mennään pitkin pitäjiä.
Koirat jotka lumoaa elukan , ajavat varsin hissukseen(noin 10km tunnissa) yksitoikkoisella taajalla haukulla. Näillä koirilla kettu ja jänis kiertää koiran lähellä pientä lenkkiä. Mikä tärkeintä päästessä riistaa lähelle, niin ei saa lisätä vauhtia vaan haukkua, niin jo on homma helppoa.

[kalevi rytky]

Suomenajokoiran yleisin työskentely virhe jäniksenajossa on ajetun jäljen kertaaminen. Ajetun jäljen kertaus alkaa paluuperien päästä jälkien takaisin kelaamisella, kun jäniksen 2-3 metrin ns. syrjähyppy jää löytymattä tulee koira ensimmäiseltä paluuperältä pesälle asti. Näin se jäljillä edestakaisin soutaminen alkaa. Tämän tyyppinen työskentely virhe toistuu miltei joka paluuperällä herkkähaukkuinen koira tekee sen haukkuen joka jossain vaiheessa mielletään ajolöysyydeksi, kun koira sattuu virheensä tekeen "silmien alla". Osa koirista tekee virheensä haukkumatta jolloin koira saa liian tiukan maineen, kun ei hauku vaan koluaa hiljaa ajetuilla jäljillä. Tämän kaltaisesta työskentelystä johtuen kyseiset koirat ovat usein yli 10 minuuttia jäljessä ajettavasta. Koirat jotka haukkuvat jo ajetulla jäljellä paluuperillä edestakaisin eivät ansaitse hyvitystä ajotaito numeroon tauottaman haukkunsa johdosta. Tämän vuoksi on jalostusta ajatellen väärin, kun paluuperät hiljaa rengastaen hakevat koirat joutuvat kärsimään ajotaito numerossa 1-3 minuutin katkojensa vuoksi vaikka työskentelytapa on tehokkaampi eikä johda virheisiin. Tämän tyyppisen työskentelyn omaavat koirat yleeensä säilyttää hyvän tuntuman ajettavaan ja ajo on hyvin etenevää, sekä ajettavan näkeminen helppoa. Noita jälkien kertailioita on ollut minullakin, mutta onneksi ovat olleet lyhyt ikäisiä

[Markku Vohlonen]

Jänis tekee luontaisesti ajossa paluuperiä.
Koepapereissa pitäisi olla kohta koiran käytöksestä paluuperällä. 1.Koira menee paluuperiin.
2.Koira ajaa paluuperän molempiin suuntiin. 3.Koira oikaisee paluuperät. 4.Koira rengastaa paluuperällä. 5.Koira rengastaa paluuperän haukkuen.
Esim. merkitään jos kaksi todettua havaintoa erässä.
Eikös tällainen kohta antaisi enemmän jalostuksellista tietoa,kuin pelkka ajotaitonumero.


Tutkasta ainakin omistaja oppii näkemään nopeasti miten koira käyttäytyy paluuperillä.

[petri kujanpää]

eikäs siinä envallin kirjassa kerrottu jostain huippunartusta,joka ajoi"umpipyöreitä",mutta todellisuudessa "renkasti"täysi huuto päällä,ei oo sitä kirjaa nyt tässä,mutta muistaakseni joku-70 luvun koira.

[kalevi rytky]

eikäs siinä envallin kirjassa kerrottu jostain huippunartusta,joka ajoi"umpipyöreitä",mutta todellisuudessa "renkasti"täysi huuto päällä,ei oo sitä kirjaa nyt tässä,mutta muistaakseni joku-70 luvun koira.

Ns. Ilmavainuinen koira, kun olosuhteet sattuu kohdalleen voin tuonkaltaisia ajoja tehdä. Sama koira huonona päivänä huutaa ittensä ulos kertailessaan ajamattomia jälkiä jotka on aikaisemmin ajanut ilmasta jäljen sivusta. Tai ajosta ei tule yhtikäs mitään, kun ei osaa ajaa jälkitarkasti.

[petri kujanpää]

mulla on nyt yks narttu tarhassa joka lähes aina ajaa perän päähän,tulee "mykkänä"takasin,ja tutkan mukaan lähes 100 % varmuudella keksi "sivuhypyn"minuutissa,,,,koiralla hiljanen ajovauhti, mutta pysyy lähellä jänistä melkeen aina,ilmeisesti ilmavainulla ottaa nuo sivuhypyt,sitä vaan oon monesti ihmetellyt, että miten se ei jo "mennessä"hoksaa sivu hyppyä,kun sen ajoa seuraa tutkasta 10sekunnin päivityksellä,ni tosiaan lähes aina käy perän päässä kääntymässä,sitten tulee samaa"viivaa"takasin,ja sit vaan "viivat"erkanee sen kummempia"syheröitä

[Petri Saarenkangas]

eikäs siinä envallin kirjassa kerrottu jostain huippunartusta,joka ajoi"umpipyöreitä",mutta todellisuudessa "renkasti"täysi huuto päällä,ei oo sitä kirjaa nyt tässä,mutta muistaakseni joku-70 luvun koira.

Samaisessa Envallin kirjassa Alangon Jokkeri esitti hienosti asian " Vaikeissa keleissä ei narttu juuri ilmaissut haukullaan jäniksen olevan hukassa"

[kalevi rytky]

eikäs siinä envallin kirjassa kerrottu jostain huippunartusta,joka ajoi"umpipyöreitä",mutta todellisuudessa "renkasti"täysi huuto päällä,ei oo sitä kirjaa nyt tässä,mutta muistaakseni joku-70 luvun koira.

Samaisessa Envallin kirjassa Alangon Jokkeri esitti hienosti asian " Vaikeissa keleissä ei narttu juuri ilmaissut haukullaan jäniksen olevan hukassa"

On meidänkin tarhassa ollut ilmavainulta ajava koira ja oli myös kaikista löysin koira ajolla. Ei sitä kestä kenenkään hermot, kun koira ajaa tunnin jäljen sivusta ja toisen kertailee ajamattomia jälkiä jotka on jäljen sivusta jo kertaaleen ajanut. Pidän sitä ajolöysyytenä vaikka Enval väittää toisin.

[petri kujanpää]

myös ajokokeitten sääntöjen mukaan se ei ole löysyyttä muttei myöskään hyväksytä ajoaikaan.siis"sinisen"kirjan mukaan.

[kalevi rytky]

mulla on nyt yks narttu tarhassa joka lähes aina ajaa perän päähän,tulee "mykkänä"takasin,ja tutkan mukaan lähes 100 % varmuudella keksi "sivuhypyn"minuutissa,,,,koiralla hiljanen ajovauhti, mutta pysyy lähellä jänistä melkeen aina,ilmeisesti ilmavainulla ottaa nuo sivuhypyt,sitä vaan oon monesti ihmetellyt, että miten se ei jo "mennessä"hoksaa sivu hyppyä,kun sen ajoa seuraa tutkasta 10sekunnin päivityksellä,ni tosiaan lähes aina käy perän päässä kääntymässä,sitten tulee samaa"viivaa"takasin,ja sit vaan "viivat"erkanee sen kummempia"syheröitä

Tuo koirasihan ei voi ajaa muuta, kun kovia ykkösiä ja voittaa kuninkuuden, jotta alappas tuoda se kokeisiin. Eikä kahdenviikon vaan normaali kokeisiin ja pm.karsintoihin niin nähdään näytöt ja kertooko gepsisi oikein ajonkulun Miten silloin ottaa sivuhypyn ilmasta, kun jänis hyppääkin alle tuulen ?

[kalevi rytky]

myös ajokokeitten sääntöjen mukaan se ei ole löysyyttä muttei myöskään hyväksytä ajoaikaan.siis"sinisen"kirjan mukaan.

Höpö höpö se on ajolöysyyttä ja pahimman laatuista sellaista

[petri kujanpää]

laitoin et ilmeisesti ottaa ilmalla varmaan ens syksynä tuonkin kokeisiin