Kirjoittaja Aila Mikkola päivämäärä Ke Helmi 26, 2014 11:47 pm
Pitipäs pitkään palstaa seuranneena oikein rekisteröityä ja kantaa kortensa kekoon, kun kerrankin puhutaan ikävästä sairaudesta koiran nimellä, eikä pelkillä vihjauksilla ja huhupuheilla. Ja keskustelu on muutenkin pysynyt asiassa ja asiallisena.
Kiitos rehellisestä keskustelun avauksesta kuuluu Niittylän Rokin omistajalle ja ilmeisesti myös sen kasvattajalle. Kukaanhan ei koiralleen tahallaan tätä harmillista vaivaa halua. Ja rohkenipa eräs toinenkin ilmoittaa koiransa tiedot keskusteluun. Niinpä ilmoitan tässä kolmannenkin tapauksen tiedot: Fin26600/03. Koiraa ei ole tutkittu, mutta oireet ovat kuin oppikirjasta. Noin kolmen vuoden iässä alkoivat oireet ilmaantua. Kyljistä se alkoi ja myös selän päällä oli karva harvempaa. Korvat on olleet "nahkaa" jo useamman vuoden ajan ja hännässä on ollut pitkään noin 5 cm leveä karvaton alue. Viimeisin pieni laikku on ilmaantunut kankun päälle. Monet konstit on kokeiltu; ruokavalio, makuualustat, säännölliset loishäädöt, hoitavat pesuaineet yms. Vaiva on ja pysyy. Iho ei oireile tai kutise. Ukontekele on aikanaan koiran hankkinut vain metsästyskäyttöön, jonka se onkin hoitanut ihan riittävän hyvin. Enää ei viitsi kylmällä ilmalla metsään laskea juuri tuon "kevyen" turkin vuoksi. Luppoajallakin viihtyy mieluummin lämpimissä tiloissa. Muuten on ollut terve ja reipas koko tähänastisen elonsa ajan. Nyt kyllä vaikuttaa, että ei ole vain valikoiva kuulo,vaan taitaa olla tosissaan umpikuuro. Mutta tässä lienee jo kysymys "ikälisistä". Kauniiltahan tämä koira ei - etenkin vuodenajasta riippuen - aina näytä, mutta eipä se sitä itseänsä ole haitannut.
Toivottavasti saavat tutkijat selvitettyä tämänkin sairauden periytymismallin, niin että tulevilla siitosyhdistelmillä voidaan välttää tällaiset tapaukset mahdollisimman hyvin. Todella harmi kun se osuu Rokin (tai kenen tahansa) kaltaiseen selvästikin lupaavaan koiraan ja pentueeseen.