Suomen Ajokoirajärjestö

Sattui tämmönen uusi tuttavuus oman koiran kohdalle. Meinaa vähän harmittaa, kun on lähtenyt hommat hyvin käyntiin, mutta nyt sitten alkoi tällaiset ongelmat. Olen lukenut kyllä taudista ja tiedostan, että jalostusura on ainakin ohi, ennen kuin ehti alkaakaan. Voisiko kohtalotoverit vähän valaista, että minkälaiset ennusteet ovat? Ei raskisi laitta vielä " savua korvaan", jos ei koira tuon kummemmin kärsi. Muutama pieni parin euron kolikon kokoinen läikkä tällä hetkellä. Mettässä toimii kiitettävästi ja kotioloissa rauhallinen ja huomaamaton, oikein täyspäinen koira. Täytti viime viikolla pari vuotta.

Moro Jani ! Oletko jo varmistanut, että se on ko.tauti ? Voihan se olla vaikkapa jotain allergiaa !

Kannattaa ainakin kokeilla Biotiini-kuuria saa apteekista ilman reseptiä.

Kyllä asia on varma. Käytin koiraa lonkka ja kyynärkuvissa viime viikolla ja samalla otettiin koepalat. Tuli eilen patolgin diagnoosi ja kyllä sieltä pahin kävi ilmi.

Ei haittaa koiran elämää eikä metsästys-ja koe harrastusta. Jalostuksessa ikävä kyllä näitä käytetään testaamattomina.Vaikka oireet nähtävissä

minkäs sukunen koira on vaikka tuskin tohit sanoa, esim jos takana peltolan riku niin ollut iho ongelmia melko paljon, en tiijä liekkö mustaa karvaa vai mitä mutta kuitenkin jonkunlaisia iho ongelmia, muutama muukin koira tiejossa joitten suvussa ollut iho ongelmia tavallista enemmän, esim jokolaisilla koirilla oli paljon paljaita korvia varsinkin jos joko tuli monta kertaa niistä kun mainitsee niin tulloo sanomista monelta taholta

Erkki Kuronen kirjoitti:Ei haittaa koiran elämää eikä metsästys-ja koe harrastusta. Jalostuksessa ikävä kyllä näitä käytetään testaamattomina.Vaikka oireet nähtävissä

No tuo on hyvä tieto, jos koiran elämää ei tauti haittaa. Metsästysharrastus jatkunee, mutta kyllä koeura taitaa päättyä. Pari kertaa ehdittiin startata ja pari kovaa ykköstä jäi muistoksi. Mitäpä hyötyä siitä kenellekkään on, kun koira on jalostuskelvoton. Tosi harmi, jos näitä asioita jotkut tahallaan pimittää.

Pauli Sornikoski kirjoitti:minkäs sukunen koira on vaikka tuskin tohit sanoa, esim jos takana peltolan riku niin ollut iho ongelmia melko paljon, en tiijä liekkö mustaa karvaa vai mitä mutta kuitenkin jonkunlaisia iho ongelmia, muutama muukin koira tiejossa joitten suvussa ollut iho ongelmia tavallista enemmän, esim jokolaisilla koirilla oli paljon paljaita korvia varsinkin jos joko tuli monta kertaa niistä kun mainitsee niin tulloo sanomista monelta taholta

Miksen tohtisi sanoa koiran sukua? Kasvattaja on koko ajan toiminut avoimesti ja neuvonut sekä kehoittanut tutkimaan, kun koiralla alkoi pari kuukautta sitten iho oireilemaan. Kasvattajalla ei ole tiedossa sukutaulussa yhtään koiraa, jolla olisi kyseisiä oireita ollut. Yhdistelmä on muutoinkin varsin monimuotoinen, eikä mikään sukurutsattu. Minulla ei myöskään ole mitään intressejä asiaa peitellä. Harmittaa vaan tietysti, kun koeura lähti käyntiin tosi hyvin, lonkkakuvat lähti A/A kennelliittoon ja kyynärpäätkin näyttivät olevan terveet. Koetulokset ja terveystulokset eivät näy vielä tietokannassa, mutta tämmöisestä koirasta on kyse: fi22286/12.

Allekirjoittaneella ja monella muullakin täällä foorumilla aktiivisesti kirjoittavalla samanlainen kehityshäiriö "manttelissa", joka tuskin peittyisi 50 euron setelilläkään, mutta niin tässä vaan porskutellaan ja monet "kohtalotoverit" ovat myös kelvanneet jalostukseen..eli jos koira on pelaava niin ei muuta kuin kokeisiin jne.

Suomen Ajokoirajärjestön tietokannassa näkyy myös kyseisen koiran kokeet

näyttäs olevan emän puolella niin sanottu kettu rokki useamman kerran.

Vaaditaankohan tämän kyseisen vaivan puhkeamiseen molemmilta vanhemmilta geeni vai riittääkö että se on jomman kumman vanhemman "verissä"?? Lieneeköhän SAJ tutkinu asiaa enempää kuin mitä sivuilta ilmenee?

Harmittava takaisku ku ois ollu meidänki perällä pitkästä aikaa lahjakas uroksen alku!

Hyvä Koiran alku Jani.Ei muuta kuin viivoille pokkaamaan mitalit kotiin,suurin "taudin kuva" on suokeissa se että joko heikko into tai huono ajotaito,ja yllätyksiä voi nykyisin putkahtaa koiriin vaikka 40-luvulta ,kukaan pysty sanomaan ,mistä mikin tulee,mutta tietysti tollainen on harmittavaa,varsinkin kun koirassa on potenttiaalia.

Melko paha tauti on myös jos koira on läpeensä ajolöysä.Siihen vielä kaikki muut yllätykset,niin siinäpä sitä on.

Tämän periytyminen hän menee siten, että joidenkin lähteiden mukaan sairaus on DOMINANTISTI ts. vallitsevasti periytyvä. Eli käsittääkseni ei tarvitse olla kummallakin geeneissä.

Autosominen dominantti periytyminen

-Toinen sairaan henkilön vanhemmista on tavallisesti myös sairas.
-Tauti esiintyy yhtä useisti ja samanlaisena uroksilla ja nartuilla.
-Tauti periytyy samalla tavoin urosten ja narttujen kautta.
-Sairaan jälkeläisillä on kullakin 50 %:n riski periä sairaus.


Oikaiskaa jos olen väärässä. Onko tuota vielä vahvistettu?

Niin onko se tauti 100% varmistettu.