Vuosikokous/ paikannuslaitteen käyttö

[vilajoki jouni]

Munmielestäni paikannuslaitteen käytöl ei pitäis olla esteit,kun säännöis on et pimeäski ajookin hyväksytään tunnin
jos koira on valoisaan aikaan ajanu tunnin.
Tutkast ei näe jänist muttei näe pimeässäkään.

[Pentti Alhosaari]

Kritisoin hieman Kalevi R:n esitysmallia ja samassa nipussa mahdollisia muitakin esityksiä, joihin sisältyy "rakenteellinen epäluottamus" tutka-ajon hyväksymiseen. Kyllä kai me yleensä hyväksymme ajohaukun ajoksi, mikä korvalla kuullaan, jo ensisekunneista lähtien. Ja vaikea on pyyhkiä korvalla kuultua ajoa pois jälkikäteenkään siihen saakka kunnes mahdollinen "huppaluura" todetaan. Ja voi se koira ajaa ihan oikein sen "heikon hetken" jälkeenkin sekä korvalla kuultuna tai tutkalla todettuna.

En ymmärrä tällaisia "vasta sitten kun koira on kaikilta osin arvosteltu"-ehtoja .Tulee mieleen väkisinkin se, että onko vielä on hengissä se kuppikunta, joka kenties yhden näköhavainnon perusteella todetun virhesuorituksen jälkeen on pätevä arvioimaan ajon oikeellisuutta tai löysyyttä silloin kun koira haukkuu esim. puolessa kilometrissä tai tutkan kuuluvilla..ilman sitä näköhavaintoa.

Mielestäni tuo nykysäännöissä oleva 15 min/erä maksimimääränä tutka-ajoa on kuitenkin perusteltavissa, siinä ajassa on hyvät mahdollisuudet saada ajo korvakuulolle. Sellaiselle voimassa olevalle säännölle/sääntötulkinnalle, että tutkaa voi käyttää vain kerran erän aikana, en kuitenkaan löydä järkiperäisiä perusteita, onhan nimittäin täysin mahdollista, että ajo saadaankin/tulee korvakuulolle ennen potentiaalisen hukan syntymistä.

Tutkan tulisi olla ensisijaisesti vain ajon seuraamisen apuväline tai tuomarihukan "estoväline", miten nyt asia halutaankaan sanoa. Siihen tarkoitukseen markkinoilla olevat tutkat ovat riittävän luotettavia ja se luotettavuus on kyllä helposti tarkistettavissa ensimmäisten taukojen/hukkien aikana. Maininta luotettavuuden toteamisesta säännöissä on toki paikallaan, vaikka sen pitäisi muutoinkin olla itsestäänselvyys, jos tutkahavaintoja käytetään arvioinnissa apuna.

Tutkan käyttööön liittyvillä sääntöteksteillä ei koskaan korvata maastotuomareiden terveen järjen käyttöä ajon seuraamisessa, eikä varsinkaan työskentelyn laadun seuraamisessa, siksi tutkan käyttöön liittyvän sääntötekstin tulisi olla ytimekkään lyhyt ja samalla sopivan "väljä". Jos tuomaritoiminta on sääntöjen tai sääntöjen hengen mukaista ja koiralle tehdään oikeutta sääntöjen sallimissa puitteissa, kulloinenkin koesuoritus saadaan dokumentoitua riittävän luotettavasti ja riittävällä tarkkuudella.

[kalevi rytky]

On paljon harrastajia joiden huolenaihe on, että ajon seuraaminen menee pelkästään paikkannuslaitteen katseluksi. Pentin mainitseman kohdan, "kun koiran suoritus on ajon aikan kaikiltaosin pystytty arvostelemaan" pitäisi poistaan mahdollisuuden pelkän paikannuslaitteen tujottelun ja velvoittaa palkintotuomari ryhmän seuraamaan koiran työskentelyä. Pentti on oikeassa maininta on turha, koska palkintotuomari ohje jo valvoittaa seuraamaan koiran työskentelyä. Parempi vaihtoehto mielestäni on kuitenkin korostaa koiran työskentelyn seuraamisen merkitystä ei niin, kun hallituksen esityksessä voidaan ottaa ajoa paikannuslaitteesta tehtyjen havaintojen pohjalta vaikka koirasta ja sen touhuista ei ole mitään tietoa muuten, kun paikannuslaitteesta kuultu haukku siihen tämä harrastus ei saa mennä.

[Mari Lyytikäinen]

Parempi vaihtoehto mielestäni on kuitenkin korostaa koiran työskentelyn seuraamisen merkitystä ei niin, kun hallituksen esityksessä voidaan ottaa ajoa paikannuslaitteesta tehtyjen havaintojen pohjalta vaikka koirasta ja sen touhuista ei ole mitään tietoa muuten, kun paikannuslaitteesta kuultu haukku siihen tämä harrastus ei saa mennä.

Kun katselee koiratietokannasta koirakohtaisia koetuloksia, ei voi kuin ihmetellä jos ajoa on kuultu 100-120 min / ajoerä, mutta jänishavaitoja ei ole saatu, eikä siten myös havaintoja herkkyydestä tai estetyöskentelystä. Tulee mieleen tuomarien laiskuus tai koiran ajolöysyys. Tietääkseni 90-luvulla kiitettävään ajotaitonumeroon on vaadittu jänishavainto, olisiko paikallaan palauttaa se sääntö takaisin?

[Iikka Hoikka]

Parempi vaihtoehto mielestäni on kuitenkin korostaa koiran työskentelyn seuraamisen merkitystä ei niin, kun hallituksen esityksessä voidaan ottaa ajoa paikannuslaitteesta tehtyjen havaintojen pohjalta vaikka koirasta ja sen touhuista ei ole mitään tietoa muuten, kun paikannuslaitteesta kuultu haukku siihen tämä harrastus ei saa mennä.

Kun katselee koiratietokannasta koirakohtaisia koetuloksia, ei voi kuin ihmetellä jos ajoa on kuultu 100-120 min / ajoerä, mutta jänishavaitoja ei ole saatu, eikä siten myös havaintoja herkkyydestä tai estetyöskentelystä. Tulee mieleen tuomarien laiskuus tai koiran ajolöysyys. Tietääkseni 90-luvulla kiitettävään ajotaitonumeroon on vaadittu jänishavainto, olisiko paikallaan palauttaa se sääntö takaisin?

Ee jänishavainnot oo vaekuttanu mitenkään pistteissiin, eekä tartte vaekuttaakaan. Menis liian vaekkeeksi. Koepöytäkirjoja pittää sen verran viihtiä lukia ja osata vettää johtopäätöksiä.

[kalevi rytky]

Jos ajettavaa ei nähdä tulisi sen aina vaikuttaa heikentävästi ajotaito numeroon. Mielestäni ei tulisi antaa 120 minuutin ajostakaan tyydyttävää suurempaa ajotaito numeroa jos ajettavaa ei nähdä. Tyydyttävää suurempi ajotaito numero vain poikkeus tapauksissa, joka palkintotuomareiden on pystyttävä hyvin perustelemaan. Hyvässä ja kiitettävässä ajossa näkee varmasti aina poikkeuksetta ajettavan. Me emme tarvitse senlaatuisia ajokoiria joiden ajossa ajettavan näkeminen tuottaa vaikeuksia.

[Toni Krouvi]

Minä allekirjoitan tuon Kalevin kirjoituksen täysin. Metsästyksellisyyttähän tuo vain korostaisi.

[Pauli Sornikoski]

pojat on taas vauhissa, luulempa että kalevikin kyllä ruppeas vaatimaan kiitettävää numeroa kun koira ajais hyvän täyven vaikka junnua ei nähtäskään, ei sitä kyllä aina nähä vaikka on miten hyvä ajo päällä, nytkin kun junnu ei tule hevillä tielle vaan pyörii noissa rytteiköissä niin vaikea päästä näkemään muuta kuin teitten ylityksissä, täälläpäin ei oo noita isoja kuusikoita niin kuin jossain päin suomea niitäkin on missä helpompi saaha näköhavainto, kumma kun tuo koehomma pitäs tehä mahollisimman vaikeaks kaikilta osin mihinkään ei enneä luoteta vaan kaikkea eppäillään, sitten kun olis tällänen käytäntö niin eppäiltäissiin että junnuhavainto on merkitty tai jätetty merkkaamatta koirasta ja miehestä riippuen, kyllä nyt ois oikea aika ottaa samoilla tulilla käytäntöön tuo yhen tuomarin järjestelmä niin nuo eppäilijät sais lisseä vauhtia toimiinsa.

[kalevi rytky]

Yhen tuomarin sytem puulaagen ja nauhuri puunoksaan soittaan haukkua,
siihen ei jänistä kaivata ja olisi varmaan Paulikin tyytyväinen

Pauli kehuu ampuvansa jäniksia 100 kpl kahtapuolen vuosittain, jotenka jänishavaintoja täytty ajoissa olla, jos et makuukseen kiertämällä jänöjäsi ammu. Miten ja miksi mielestäsi koetilanteessa havaintojen saaminen ajettavasta vaikeutuu ratkaisevasti ?

[petri kujanpää]

kyllähän ns.normikelillä näkee ajettavan jos vain haluaa,mut nyt ei kyllä enää onnistu huonojalkasilta miehiltä,lunta sen verran palion,ja jänikset jää sellasiin pirunmoisiin ryteiköihin pyörimään!oon kyllä kans joskus ihmetellyt miten koira voi ajaa sulallakelillä 90 pisteen ykkösen ilman jänis havaintoa??koska ainakin näissä meidän maastoissa sulalla kelillä näkee jäniksen monta kertaa,vaikka istuu päivän nuotiolla,sen verran "ahkerasti"laukkovat tietä pitkin..

[Pauli Sornikoski]

senpä takia justiin kun ammun niin paljon jäniksiä niin tiedän niitten metkutkin, ei sitä aina sulallakaan pääse näkemään vaikka ois minkälainen fakiiri sen tietää jokainen joka muutaman kymmenen vuotta metsästäny, eihän suurin osa ajokoira immeisistä usko 2 viikon kokkeitten tuloksiinkaan sen näkkee siitä kun niitä ei hyväksytä mihinkään kilpailuihin, senhän olisi voinut tehä alun perin niin että kun koira on ajanut ykkösen 2 viikon kokeissa niin sitten se ura ois ollu käytetty eikä 2 viikon kokeisiin enää saisi mennä, samalla lailla tässä havainto asiassa voi pelata jopa voiton helposti toiselle kun joko on näkevinään jäniksen tai ei nää vaikka näkeekin, kyllä jos koira käy kokeessa muutaman kerran niin koiramiehet kyllä osaa lukea mikä se suurinpiirtein on, meillä on ihan hyvät säännöt, niihin ei tarvi tehä koiraan ja jäniksiin kohdistuvia muutoksia mutta tuomarihomman voi kyllä muuttaa yhelle arvostelijalle, tuo kalevin kommentti oli kyllä hyvä, nauhuri puun oksalle ja viivaa paperille, tuossa kiteytyy koko ajokoira ihmisten taso mikä se tänä päivänä on ja mitä toisista harrastajista ajatellaan.

[teppo tuomola]

Kyllähän jänis 120min ajossa täytyy nähdä jos koira on AJAVA koira eikä seuraava koira.se on vain tuomareista kiinni viittiikö tarpeen tullen mennä sinne lumiseen mettään ja ajon tuntumaan.toinen asia mikä ihmetyttää on kun myrskykeleillä on kuultu yli 90pist edestä ajoa.kyllä mielessä käy väkisinkin että onko tutkasta merkattu ajoa hieman enemmän kuin 15 min per erä.

[aimo koskinen]

Kyllähän jänis 120min ajossa täytyy nähdä jos koira on AJAVA koira eikä seuraava koira.se on vain tuomareista kiinni viittiikö tarpeen tullen mennä sinne lumiseen mettään ja ajon tuntumaan.toinen asia mikä ihmetyttää on kun myrskykeleillä on kuultu yli 90pist edestä ajoa.kyllä mielessä käy väkisinkin että onko tutkasta merkattu ajoa hieman enemmän kuin 15 min per erä.

Myrskykelillä on kuultu useinkin täysiä ajoja, jopa ennen piipparitutkiakin. Tuulisella kelillä jänis saattaa pyöriä pienellä alueella. Pitää vain pysyä selvästi tuulen alla, eikä mennä sekaan säikyttelemään. Samat "säännöt" toimii lumisessa ryteikössä pyörivällä ajolla; jos menet sekaan säikyttelemään, niin kohta on kuulumattomissa. Pitää vain passailla helpon reitin varrella ja odotella jos jänis vilahtaa ojalinjalla, tai vastaavalla !

[Tarmo Leinonen]

Kyllähän jänis 120min ajossa täytyy nähdä jos koira on AJAVA koira eikä seuraava koira.se on vain tuomareista kiinni viittiikö tarpeen tullen mennä sinne lumiseen mettään ja ajon tuntumaan.toinen asia mikä ihmetyttää on kun myrskykeleillä on kuultu yli 90pist edestä ajoa.kyllä mielessä käy väkisinkin että onko tutkasta merkattu ajoa hieman enemmän kuin 15 min per erä.

Passipaikka ja kuuntelupaikka ovat eri kohdissa maastoa. Tämän vuoksi tutkan käytön salliminen mahdollistaa seurata koiran työskentelyä paremmin.
Verronkaan tasamaan tallaajat ei tahdo tätä ymmärtää.

[vilajoki jouni]

Ennenkun koe on ohi jos silloinkaan ei tiedetä millast koiraa ollaan kuuntelemas .
Omistaja sanoo et jänis kuuli kun jänis kääntyy tuomareist poispäin kun koira on 20 minuuttii peräs.
Jäniksel on usein aikaa kuunnella jos koira vaan jälkii haukkuu ,silloin ei jänist näekkään.
Jänis juoksee nopeammin mitä tuomarit liikkuvat jos koirakin jää jäniksest jälkeen.
Munmielestäni tutka on hyvä apu seurata koiran hakuu ja ajoo.
Kun on 50 - 70 cm lunta ja koira jäljettömäs maastos ottaa jäniksen ylös 10 - 20 min ,jos ajo lähtee
kilometrinpääst siin tulee kiire peräs mennä kun ajos viel vauhdin pitäis lisääntyy jää viel enemmän jälkeen.
Jos ajo lähteekin kilometrinpääst kohti tulemaan juostaan takajälkee ennen jänist.
Kun olen lukenu niin jossain ei ole isoi kuusikoi vaan jotain näreikköi siel ei tutkaa tarttekaan ,mut kun
kuuset on yli 20 metrisii on niinkun koiral olis äänenvaimentaja suus.
Munmielestäni ajoks ei saa laskee jos koira on yli 10 min peräs jäniksest eli vähennetään 20 min peräs olevalt koiralt
10 min jos koira on ilman hukkaa jälkii haukkumal jäänu niinpaljon peräs.
Jänis on aina koiraa edel ja koira tuomarei edel miksei muuteta sääntöi et kuljetaan talutushihnankans koiran peräs
ettei liikuta koirankans ja koira seuraa omistajaa niinku olis hihnas.
Ajovauhtii ei ole määrätty niin teorias koiraa vois taluttaa
Taluttaminen olis omistajan tehtävä tuomarit vois tutkal seurata omistajaa ja antaa puhelimel ohjeit mist yrittää
jälkii löytää.