Suomen Ajokoirajärjestö

Kannatetaan täältä myös.

kalevilta lyhyt ja ytimekäs esitys jota myös kannatan,

Esityksen sanamuoto; "Paikannuslaitteesta kuunneltu rajaa pois esim Garminin ja UP:n vibran. Pidän niiden haukunilmaisinta kuitenkin yhtä luotettavina kuin esim Trackerin tai UP:n gsm malleja... jotka näyttävät takovan 20 kertaa, vaikka koira ei haukukkaan
Eli ei tullut vielä lopullista ratkaisevaa esitystä.

eikös siinä sanota että myös paikannuslaitteella todettu ajo merkitään

Sanotaan... no katsotaan miten muut sen tulkitsevat.

Monel on kännykäs tutkaohjelma mihin voi irtilaskupaikan merkitä.
Irtilaskupaikka kun on merkattu silloin ei voi suunnitella toist irtilaskupaikkaa toisel koiral.
Olis hyvä tietää viel kuinkakaukaa ajot ovat lähteneet,koiranomistaja kun tuntee koiransa
tietäis et koira hakee jäniksen ilman et sitä täytyy mihinkään ohjata.
Usein on niin et ajo lähtee irtilaskupaikan lähelt ,eli moni koira tekee suurimman osan hakuajast
turhaa työtä.

Jos halutaan vilppiä pelata niin puhelimesta voi kuunnella simkortille tai puhelimen muistiin tallennettua koiran haukkua. Paikannuslaitteen piirtämää ajoviivaa ja haukkulaskurin osoittamaa haukkujen määrää ei voi tallentaa, se pitää aina varmasti paikkansa ja on helppu myös haun ja hukan aikana tarkistaa säädetty herkkyys näyttääkö laite ylimääräisiä haukahduksia. Ylimääräisten minuuttien vetämiseen ei tarvita paikannuslaitetta, siihen riittää pieni kynän pätkä ja hitunen vilpillistä luonnetta, niitä ei poisteta minkään kaltaisilla säännöillä. Meidän tulee luottaa kanssaharrastajien rehellisyyteen. Tarkemmat ohjeet paikannuslaitteen käytöstä laatii kouluutustoimikunta vuosikokouksen tekemän päätöksen mukaan.

Garminilla karkaa ajo tietämättömiin samalla kun hyvä-äänisellä koiralla loppuu haukku kuulumasta. Että ei sillä paljon ajominuutteja saada lisää kun näytössä lukee"konnektion lost". Ainakaan sillä mikä mulla oli vuoden käytössä. Kilometristä kahteen näissä mäkimaissa se kanto.

kalevi rytky kirjoitti:Jos halutaan vilppiä pelata niin puhelimesta voi kuunnella simkortille tai puhelimen muistiin tallennettua koiran haukkua. Paikannuslaitteen piirtämää ajoviivaa ja haukkulaskurin osoittamaa haukkujen määrää ei voi tallentaa, se pitää aina varmasti paikkansa ja on helppu myös haun ja hukan aikana tarkistaa säädetty herkkyys näyttääkö laite ylimääräisiä haukahduksia. Ylimääräisten minuuttien vetämiseen ei tarvita paikannuslaitetta, siihen riittää pieni kynän pätkä ja hitunen vilpillistä luonnetta, niitä ei poisteta minkään kaltaisilla säännöillä. Meidän tulee luottaa kanssaharrastajien rehellisyyteen. Tarkemmat ohjeet paikannuslaitteen käytöstä laatii kouluutustoimikunta vuosikokouksen tekemän päätöksen mukaan.

Jos toimitaan sääntöjen mukaan ja TUOMARI käyttää paikannuslaitetta karanneen ajon kuunteluun/seuraamiseen ei muistikortille tallennettu koiran haukkuminen paljon auta, onneksi! Itse olen kuluvana kautena kokeissa käydessäni antanut toisen Garmin-kapulan tuomarille vaikkei siitä ajoa kuulekaan vaan ihan turvallisuussyistä jos vaikka ajo menee vilkasliikenteisten teiden varsille ja joissain koemaastoissa susivaaran vuoksi. Arvostelukortiin ei tule merkintää, että paikannuslaitetta olisi käytetty arvostelun apuvälineenä vaikka varmasti näin on käynyt. Mielestäni säännöissä tulisi olla, että TUOMARI käyttää paikannuslaitetta koepäivän ajan ja sen tuomaa tietoa voi käyttää arvostelun apuvälineenä muutoinkin kuin haun, haukun kuuluvuuden tai karanneen ajon seuraamiseen.

Jos paikannuslaitteen käyttö ajon kuunteluun rajattomasti hyväksytään, muuttaa se kyllä toiminnan maastossa toisenlaiseksi. Ikääntyneille tuomareille se tuo useita tuomarointivuosia lisää kun kuulolla ja liikuntakyvyllä ei enää ole niin suurta merkitystä.

Minusta voitaisiin jo aloittaa valmistelu kameran ja liivin käyttämisestä koiralla ajokokeen arvostelun perusteena. Rensselit selkään ja koira metsään.
Vaihdetaan akku jossakin välissä, mikäli tarvetta. Päivän "elokuva" kahtellaan ehtoolla/yöllä ja tulokset julkaistaan krapulan hellittäessä.

Paikannuslaiteita on saanut käyttää apuna ajokokeissa. Yleisohje 3.5 kieltää ainosataan "ettei tutka ja radiolaitteilla saatuja havaitoja koiran haukusta hyväksytä ajoksi". Kaikilta muiltaosin paikkanuslaitteiden käyttö on ollut vapaata ja luvallista.

kalevi rytky kirjoitti:Paikannuslaiteita on saanut käyttää apuna ajokokeissa. Yleisohje 3.5 kieltää ainosataan "ettei tutka ja radiolaitteilla saatuja havaitoja koiran haukusta hyväksytä ajoksi". Kaikilta muiltaosin paikkanuslaitteiden käyttö on ollut vapaata ja luvallista.

Olet oikeassa. Sitä on käytetty kokeissa koiran seuraamiseen siitä lähtien, kun se on keksitty.
Tämä porukka mikä täällä palstoilla kääntää ja vääntää asiat viime vuosisadalle on oma ajattelumallinsa. Kunnioitan heitä, että on edes joku mielipide.
Soutamisessakin on omat niksinsä jos soutaa tai huopaa menee johonkin suuntaan, mutta jos toisella airolla soutaa ja toisella huopaa matka ei kauheasti jatku.
Paikannuslaitteen käyttö apuvälineenä jalostustiedon hankkimiseksi on tulevaisuudessa ainut ja oikea tapa saada oikeaa tietoa koiran ominaisuuksista.
Pitää ajatella aikaa jolloin tämä porukka ei enää jalosta eikä kilpaile kokeissa silloin se jo onnistuu. Joku viittasi, että raavaat miehet on kuin teinit.
Olisin ylpeä itsestäni jos olisin teini iässä ollut yhtä viisas, kun nykyajan teinit on. Halveksimalla nuorten mielipiteitä ja manipuloimalla vanhoilliseen ajatteluun kusemme omaan saappaaseen! Haaveena on, että 5 vuotias tyttären tytär voisi vielä harrastaa ajokoirauheilua koska sitähän se on. Hän osaa jo tulkita kepsistä milloin koira ajaa ja milloin ei. Taplettia veivaa jo omatoimisesti.
Ennenkuin kepsin käyttö jalostustiedon hankkimisessa toteutuu vaatii se asennemuutoksen ja remontin sääntöjen ja koiran arvosteluun, johon vallassa oleva sukupolvi ei ehkä kykene.

tuolla olikin joku päivä sitten facebookissa kuva, kun sellanen muutaman vuoden ikänen tenava istu reppujakkaralla,ja oli tuumannu vanhemmilleen et nyt meidän koira aijaa kun tulloo punasta viivaa

Jorma S kirjoitti:Paikannuslaitteen käyttö apuvälineenä jalostustiedon hankkimiseksi on tulevaisuudessa ainut ja oikea tapa saada oikeaa tietoa koiran ominaisuuksista.
...
Ennenkuin kepsin käyttö jalostustiedon hankkimisessa toteutuu vaatii se asennemuutoksen ja remontin sääntöjen ja koiran arvosteluun, johon vallassa oleva sukupolvi ei ehkä kykene.

Täsmälleen noin tulee käymään, viittasin jo aiemmin samaan asiaan - vielä kerran säännöt menee uusiksi, ei niinkään pisteidenlaskun osalta, vaan lisätietojen osalta. Niissä jatkossa hyödynnetään gps:n antamaa tietoa niin haun laajuuden, hukanselvityksen, ajon ja sen sujuvuuden osalta.

Itse olen ollut mukana tässä koetoiminnassa vuodesta 1979.
Siihen aikaan tuli ensimmäiset tutkat, ns haravat, jotka repusta otettiin ja avattiin, ja koitettiin sillä paikantaa koira.
Se oli silloin sääntöjen vastaista, mutta maalaisjärki, jota silloin vielä rusaasti ihmisillä oli, otettiin käyttöön, ja siitä oli suuri apu kokeissa koiran hyväksi.
Eli todellisten ominaisuuksien toteamiseksi.
Jossain vaiheessa se hyväksyttiin sääntöihin, ja nyt ollaan jo edetty pitkälle tuosta haravapaikantimesta.

Kuitenkin nämä paikantimet tulisi aina pitää vain apulaitteina, ja pyrkiä kokeissakin metsästystilanteisiin.
Pelkästään tiellä kuuntelemalla ja tutkasta seuraamalla ei voi todeta kaikkia koiran myönteisiä, eikä kielteisiä ominaisuuksia.
Joskus tapahtuu ihmeellisiä asioita, kun on tarpeeksi lähellä tilannetta, sekä myönteisiä, että kielteisiä koiran työskentelyssä.

Tärkeintä on, että kaikki koiran ajominuutit saadaan paperille. Jos tutka osoittaa, että koira ajaa, ja etenee, pitäää ne hyväksyä ajoksi aina kun paikannin niin näyttää ja ajoa voidaan kuulla kaiuttimesta.
Silti pitää ajoa seurata ja varmistaa asiat. Tuomarin pitää olla valmis lähtemään kauemmaksikin, jos ajo ei palaa lähtöpaikkaan.
Koiran etu on aina tärkeintä, ei ole keltään pois jos koira saa muutaman lisäminuutin täällä toiminnalla.
Mutta myös kielteiset ominaisuudet tulee karsia, koska ne periytyy.

Näillä säännöilä pärjäillään, kun vaan pysymme kehityksen mukana, ja otamme käyttöön uusia hyviä apuvälineitä, unohtamatta kuitenkaan metsästyksellistä koiran arviointia, rehellisyyden todentamista, ja kielteisten ominaisuuksien poistamista mahdollisuuksien mukaan.

Kannatan tutkan käyttöä aina kun sitä tarvitaan, ja kaikki ajominuutit pitää hyväksyä.
Kuitenkin toivon, ettei tuomarit tule " laiskoiksi" ja jaksavat kulkea ajon mukana, niinkuin metsästystilanteessakin.

Joskus pitäisi miettiä, että yksi tuomari riittäisi, siihen kuitenkin joskus on pakko mennä, mutta tämä sivusi asiaa, anteeksi.