Vuosikokous/ kehittämisaiheita

[kalevi rytky]

Hallitusta pienentämällä ongelma ei poistu. Maakunnalisten yhdistysten ja kennelpiirien tulee huolellisemmin valita toimivat edustajat hallitukseen. Hallituksen valinta ei tapahdu käytännössä SAJ:n vuosikokouksessa vaa maakunnallisissa yhdistyksissä joiden valintaa SAJ:n vuosikokous kunnioittaa eikä sielä aseteta vastaehdokkaita. Jos hallitusta puolitetaan entistä vähemmän tulee maakunnalisten yhdistysten ja jäsenten ääni kuulluksi päätöksen teossa. Todelliset ajokoira harrastajat eivät ole kovin kiinostuneita järjestötoiminnasta ja senvuoksi antavat valtaa liikaakin koirattomille järjestö harrastajille. Tämä ilmiö vain korostuu halituksen pienennys puuhissa. Nämä kyseiset voimahamot ovat olleet hallituksessa yli 10 vuotta eivätkä lähde pois hallitus remontin myötä.

[Hannu Hämäläinen]

Kaksi johtokuntapaikkaa per lohko= kaheksan valittua johtokunnan jäsentä
Itseoikeutettuna johtokunnassa istuu Järjestön puheenjohtaja sekä sihteeri.

Lohkoissa voidaan paikoilla vuorotella,,,esim Lappi / Kainuu ja P-P / K- P.
Kun toisen piirin mies istuu johtokunnassa on toisen piirin mies varajäsen.

Ja kaikkista tärkein,,,,ykskään ukko ei istu johtokunnasa kahta vuotta kauempaa.
Tällä tavoin jää ne "penkkiin liimautuneet" kalakkiaivot pois.

Ja hommat tulee hoijettua yhtälailla,,,ja nyky systeemiin verrattuna pirun paljo halavemmalla.

[Hannes Heiskala]

Hallituksen valinta ei tapahdu käytännössä SAJ:n vuosikokouksessa vaa maakunnallisissa yhdistyksissä joiden valintaa SAJ:n vuosikokous kunnioittaa eikä sielä aseteta vastaehdokkaita.

Poikkeuksiakin on ollut, esim. Jyväskylän vuosikokouksessa 2003 Poti oli erovuorossa ja maakunnallinen yhdistys esitti häntä uudelleen valiitavaksi. Männistö asetettiin vastaehdokkaaksi ja vuosikokous valitsi hänet hallitukseen. Että näin.

[Tapio Rantanen]

Maakunnallisten Ajokoirayhdistysten samoin kuin Kennelpiirien toimesta suoritetut valinnat ovat "epädemokraattisia", johtuen siitä ettei näiden jäsenet kaikki välttämättä kuuluu SAJ:n, eikä näin tunne SAJ:ä. Kennelpiireissä ei henkilöjäseniä edes ole. (K-Piiristä saadun valtakirjan pohjana on piirin jäseninä olevia ajokoiraharrastaja seurojen määrä - oli niissä toimintaa tai ei)
SAJ:n hallituksen jäsenten valintakokouksen järjestämisvastuu pitää olla SAJ:ä.(Maakunnalliset yhdistykset eivät ole SAJ:n alaosastoja, vaan itsenäisiä yhdistyksiä).
Lohkoittain SAJ:n toimesta järjestettävä hallituksen jäsenten valintakokous (voihan sen valintakokouksen käytännön järjestelyvastuun silti hoitaa joku maakunnallinen yhdistys) avaa uusia mahdollisuuksia ehdokasasetteluun ja täyttää demokratian vaatimukset nykyistä menettelyä läpinäkyvämmin. (Valintaan osallistuu tällöin vain SAJ:n jäsenet).
Lohkottainen valintajärjestelmä on tulevaisuutta joka tapauksessa. (Jo nyt kuuluu yhdistyksistä viestejä ettei lähtijöitä SAJ:n hallitukseen tahdo löytyä ja vanha läänijako on jo muuttunut/muuttumassa).
Tällainen järjestelmä nostaa myös luonnollisesti hallitukseen valittujen profiilia, toki myös vastuuta.
2 jäsentä + varajäsenet/lohko on riittävä ja nykyaikainen määrä SAJ:n hallitukseen.

[Tapio Rantanen]

Viime vuonna, HML:n vuosikokouksessa vei ns. kokoustervehdysten vastaanotto lähes 1,5 h! . Olisiko aiheellista miettiä tämän sinänsä tärkeän, historiallisen tapahtuman perusteellista remonttia? Jospa se poistettaisiin kokonaan varsinaisen vuosikokouksen yhteydestä ja sen sijaan esim. SAJ suurimpana rotujärjestönä ottaisi vastuuta tällaisen yhteistapaamisen järjestämisestä vallan erikseen? Tällöin jäisi oikeasti aikaa rotujärjestöjen kesken vaihtaa mielipiteitä ajankohtaisista asioista, visioida yhteisiä aiheita, laatia julkilausumia jne.
Mitä hyötyä saamme vuosikokouksen yhteydessä lausutuista "tervehdyssanista"? Mitä hyötyä niistä saa lausuja - kierretään toisensa vuosikokouksissa näitä "tärkeitä" sanoja lausumassa?
Olisiko tärkeämpää keskittyä vain oman järjestön vuosikokoukseen?
Kokoukseen jossa oikeasti jäisi aikaa puheenvuoroille ja mielipiteille?

[heikki sikilä]

Viime vuonna, HML:n vuosikokouksessa vei ns. kokoustervehdysten vastaanotto lähes 1,5 h! . Olisiko aiheellista miettiä tämän sinänsä tärkeän, historiallisen tapahtuman perusteellista remonttia? Jospa se poistettaisiin kokonaan varsinaisen vuosikokouksen yhteydestä ja sen sijaan esim. SAJ suurimpana rotujärjestönä ottaisi vastuuta tällaisen yhteistapaamisen järjestämisestä vallan erikseen? Tällöin jäisi oikeasti aikaa rotujärjestöjen kesken vaihtaa mielipiteitä ajankohtaisista asioista, visioida yhteisiä aiheita, laatia julkilausumia jne.
Mitä hyötyä saamme vuosikokouksen yhteydessä lausutuista "tervehdyssanista"? Mitä hyötyä niistä saa lausuja - kierretään toisensa vuosikokouksissa näitä "tärkeitä" sanoja lausumassa?
Olisiko tärkeämpää keskittyä vain oman järjestön vuosikokoukseen?
Kokoukseen jossa oikeasti jäisi aikaa puheenvuoroille ja mielipiteille?

Pohdinnan arvoinen asia.

[Alpo Kananen]

Olisiko tärkeämpää keskittyä vain oman järjestön vuosikokoukseen?
Kokoukseen jossa oikeasti jäisi aikaa puheenvuoroille ja mielipiteille?

Kylläpä Tapio olis varmaankin näin keskittyä ajokoiraan, vaan kyllä tuntuu että näissä kokouksissa nykyään ajokoira on aivan sivuseikka.
Monet kerrat joutuu tavan tallaaja sivusta seurailemaan miten riidellään kaiken maaliman sääntö muutoksista jolla ei ole mitään merkitystä
ajokoiran kehittämisen kanssa, todellisuudessa niitten vaikutus koirien kehittymiselle on minimaallisia jos sitäkään.
Olin eilen illalla Pohjois-Savon Ajokoirayhdistyksen vuosikokouksessa, kokous asiallinen aika pitkälle, vaan sitten meni överiksi, selvisi
että oli tehty vähän parkkipaikkaa joka ei sitten hinnaltaan millyttäny kaikkia ja kuka oli sen takana, siitä kyseltiin pitkään ja ei siihen saatu vastausta.
Sitten uutta puh. joht. äänestettiin entisen ja uusien ehdokkaiden välillä, entinen voitti yhdellä äänellä, toivotaan hälle työrauhaa jatkossa vaikka
jäi kyllä kuva, että vaikea on palata luottamuksen tielle. Sitten nää kaksi muuta äänestystä näistä SAJ:n kokoukselle tulevista esityksista oli toiselle
nousi aivan selvä valkoinen lippu ja toiselle taas ei, saapa nähä miten asiat menee sitten kuukauden päästä, luulempa että käy kuin, muuan tv. ohjelmassa
jossa äänestetään päin vastoin ja soihtu sammuu sen myötä. Siellä uskon toisin ajattelevien olevan vahvoilla, kute meilläkin oli havaittavissa ettei laitteilla
kuuntelu saa mennä että ravintolasta GPS:llä kuunnellaan ajoja ja merkataan paperille. Jos on näin sairas ajokoira väki että ees tälläista kuvittelee niin
uskompa että silloin ajokoiran jalostus tarkoituksessa ajattaminen on kaukaisenpi asia kun henkilökohtainen mitali Falunin MM. kisoissa.

[Tapio Rantanen]

Enemmän kuin koskaan aikaisemmin tarvitaan nykyään kaikilta johtotehtäviin osallistuvilta ERI-tasoista tunneälyä! On sitten kysymys työstä tai harrastuksista. Heikkoudet näkyvät mm. päättämättömyytenä, virheiden pelkäämisenä ja ennen kaikkea kyvyssä käsitellä kritiikkiä ja uusia avauksia!
ERI-tasoisen tunneälyn omaava henkilö omaa vahvuuden antaa tilaa myös poikkeaville mielipiteille ja uskaltaa ilmoittaa tavoitteensa tulevaisuudesta.
Puutteellisilla tunneälyn tasolla tartutaan helposti "lillukanvarsiin", sen sijaan, että keskusteltaisiin todellisista toiminnan epäkohdista tai sitä kehittävistä uudistuksista.
Valitettavasti!

[Timo Apilisto]

Melkein vuoteen en ole avannut tai lukenut keskustelupalstan sivuja ja nyt minä onneton menin sen tekemään.

Onko täällä ymmärretty väärin, kun piti kehittää eikä hajoittaa. Ja vielä Jaana taipaleelle? Ei hyvät hyssykät sentään.Onko järjestön pörssi noin kuralla? Olen sanaton.

Lehden nimen kyllä saisi muuttaa. Olisi se vähän helv... meinaan hienoo tepastella naapurin akan kanssa postilaatikolle ja ottaa reteesti lehti käteen ja sanoo "näkyy taas tulevan mulle tää Ajokoiranainen". Varmaan se halkeaisi uteliaisuudesta, että mikä se semmonen lehti onkaan ja aattelis mun seuraavan nykyaikaa ja saisi minusta aivan uuden ja hyvän käsityksen koko karskista ajokoiramiehestä. Suomenajokoiramiehestä.

Mutta älkää Suomenajokoirajärjestöä hajoittako. Minä olen maksanut 30 vuotta sitten ainaisjäsen maksun Suomenajokoirajärjestölle ja sellaisena se saisi pysyä.

Hajoittakaa se vasta sitten, kun hevosharrastajat ottavat kaiken maailman aasit ja muulit siipiensä suojaan, sekä perustavat yhteisen lehden... Lämminveriset.

[Pentti Alhosaari]

Oletan, että Kalevi R:n muutosesitys, joka on luettavissa tammikuun Ajokoiramies-lehdessä, saa ajokoiraväen enemmistön taakseen vuosikokouksessa. Esitykselle on ajan tilaus, onhan gps tai muu paikannuslaite erinomainen ajon seuraamisen apuväline silloin kun korva ei kuule..koira ajaa kuulumattomissa tai sitten ei. Muutosesitys on yksinkertaisen selkeä sääntöön kirjattavaksi.

Muutosesityksessä on kaksi tärkeää mainintaa..

1) "kun koiran suoritus on kaikilta osin pystytty arvostelemaan"..muistuttaa ja painottaa sitä, että työskentelyn arvostelun tulee edelleen perustua silmä- ja korvahavainnointiin. Palkintotuomariohjehan edellyttää työskentelyn ja ajon seuraamista "mahdollisimman tarkoin" ja ensimmäisten asioiden joukossa on sen toteaminen, että mitä koira hakee ja mitä koira ajaa.

2) "palkintotuomarit ovat varmistuneet laitteen luotettavuudesta"..mielestäni vastuu tutkahavainnoinnin luotettavuudesta on jakamaton. Koiranomistajan vastuu on siinä, että tutkan toiminta on luotettavaa..olipa kyseeessä gps tai "haravapiippari"..palkintotuomareiden vastuu on tämän luotettavuuden varmistaminen, koulutustoimikunnan vastuu on laatia riittävän yksinkertaiset ja selkeät toimintaohjeet tutkan käytön osalta ja luonnollisesti kokeen ylituomarilla on viimeinen sana sanottavana.

Tutka on erinomainen renki, mutta huono isäntä, se on arvostelun apuväline..ei arvosteluväline. Tämä periaate korostuu mielestäni hyvin yksinkertaisella ja selkokielisellä tavalla Kalevin vuosikokoukselle tehdyssä muutosesityksessä. Samalla muutosesitys poistaisi voimassa olevaan ohjeistukseen integroidun epäluottamuksen palkintotuomareiden ja myös koiranomistajan toimintaan ja eräät voimassa olevaan ohjeistukseen liittyvät selvät "lapsoset".

Eriasteisille todellisille tai kuvitelluille "lieveilmiöille" me ei tässäkään harrastuksessa voida mitään, tärkeintä on, että ne eivät ala ohjailemaan harrastukseemme liittyviä sääntöjä ja ohjeistuksia. Onko ollut niin hyvä tuuri, ettei allekirjoittaneelle ole tullut vastaan yhtään tapausta, jossa koiran saama arvostelu ei "peilaisi" riittävän tarkoin koiran todellista suoritusta, olipa roolini ollut sitten koiranomistaja, palkintotuomari tai ylituomari .

[Jorma Suuronen]

SAJ:n hallitus on jääräpäisesti vienyt jäsenistöä, kun pässiä narusta yhä syvemmälle suohon. Syy on yksinomaan meidän jäsenten, kun olemme antaneet sen tapahtua. On surkuhupaista, kun hallitus koostuu pääpiirteiltään koirattomista miehistä jotka eivät kilpaile omila koirillaan eivätkä kasvata koiria, silti he ovat päättämässä kouluutus teemoista ja jalostuksen suunnasta ymmärtamättä harastuksemme päälle juuri mitään. Ei kokemukset kartu paljon, jos joskus käy teekailemassa kutsuvieraana jossain tienpäällä kuulostelemassa, että kuuluuko mitään. Koesääntöjen perimmäinen tarkoitus on ohjailla jalostusta jonka vuoksi kouluutus teemojen typeryyksille on laitettava piste. Kokeissa käynnin pääpainoksi tulee asettaa jalostustiedon keruu ja koirien metsästyksellisyys kunniaan. Kilpailuvietin sokaisemana; ei saa olla metsästys kelvottomat puolituntia vanhoille jäljille ääntäantavat haukukoneet tavoitteena, joiden ajossa ei juuri koskaan nähdä ajettavaa.
Järjestömme puheenjohtajalla ei ole, kun yksi ääni ja vaikutusmahdollisuudet pienet ilman jäsenten voimaksata tukea.
Ensiarvoisen tärkeä tulevaisuuden parannus suunnitelma on; Hallitus, kouluutus ja sääntötoimikunta remonttiin.

Vieläkö Kalevi R oletko vielä samaa mieltä, kuin tässä olet kirjoittanut. Olet oikessa monissa asiossa, mutta kannattaisi viedä hyvät asiat loppuun saakka, eikä sohia joka suuntaan vain ärsyttääkseen toisia.
Kalevi sinä kun olet toiminnanmies niin tekaseppas ajokoesääntöihin lisätiedot, niin rupee tulemaan joalostustietoa oikeasti. En halua neuvoa sinua, koska et ottaisi neuvoja vastaan kuitenkaan.
Tässä kuitenkin suuntaa mitä pitäisi tehdä koska nyt se on on mahdollista. Koko kauden koe tulee lisäämään koe käyntejä varmasti, jos vanhat konkarit haluaa uusia harrastajia motivoida tuomaan kokeisiin
koiransa. Se on vain itsestä kiinni haluatko tukea uusia harrastajia. Minä olen ollut tosi vähän tuomarina, kun olen kilpaillut omilla koirilla HUOM kilpaillut,en siitä jalustiedon hankkimisesta nyt oikein tiedä.
Päätin parantaa tapani kertaheitolla. Olen ollut 6 päivän aikana 4 kertaa kokeilemassa koiria niin sanotusti hankkimassa sitä jalostukseen tarvittavaa tietoa.
Metsästysinto näyttäisi olevan vielä kohdallaan. Joka koira kesti metsässä aamu kahdeksasta ilta viiteen. Yksi jopa saatiin kiinni 20.22 ajosta.
Mielestäni lisätiedot rasti ruutuun menetelmä esimmerkiksi.

Intonumero näkyviin arvostellaan kortissa olevin kohdin.

Haku ilman yöjälkeä
-haun laajuus matka metreissä
-rengastava
ym.

Hukka työskentely
eism.
-rengastava
-ei rengasta
ym.

Haukun kuuluvuus ja niin edelleen.
Tässä aloitus jatkakaa viisaammat.

[kalevi rytky]

Kysymys Jormalle, mikä asia on jäänyt pahasti kesken ? Meillä molemmilla ja kaikilla muillakin SAJ:n jäsenillä on tasavertaiset vaikutusmahdollisuudet äänioikeuden ja parannusesitysten teon muodossa. Parannusehdotuksia tehdessä kannattaa miettiä minkälainen esitys saa kannatusta ja läpimeno mahdollisuuden vuosikokouksessa. Esityksiä pelkän käsittelyn ja ajan hukan vuoksi ei kannata sorvata. Parannettavaa on toki koesääntöjen tulkinnoissa eikä niissä koskaan täydellisyyteen päästäkään. On myönnettävä, että edistystä on tapahtunut ja suunta on parempaan päin, kunhan vain ei yritetä haukata liian suurta palasta kerralla. Jalostustiedon osalta on koetulosten lopputulokset määrääviä ei lisätiedot. Jalostukseen valikoituu koirat poikkeuksetta lopputulosten mukaan ei lisätietojen. Kumpa edes alueelliset olosuhde erot otettaisiin enemmän huomioon, kun koiria laitetaan järjestykseen siitosvalintoja tehtäessä. Siitä miten toivomme eri ominaisuuksien vaikuttavan koiran lopulliseen pistemäärään voidaan olla montaa erimieltä. Onko esim. haukuttujen minuuttien osuus liian suuri ? tällähetkellä se on 80 % kotuloksesta, kun ajotaito numero 1 - 10 annetaan haukuttujen minuuttien mukaan ei esim. ajon laadun ja metsästyksellisyyden mukaan.

[Jukka Ojanen]

Kalevi R, jos koira ajaa 120 min. ja ajotaito on 5, niin eikö se kerro mitään ajon laadusta? Jos ajominuuttien vaikutusta koetulokseen vähennetään, niin kärsiikö tästä koirat jotka oikeasti pystyvät jänistä ajamaan? Kerroit aikaisemmin, että koira voi olla tuloksissa korkealla haukkumalla 120 min. ilman jänistä. Onhan tuo mahdollista, mutta kyllähän nykysäännötkin antavat tuomareille "eväät" toimia niin, että kyseinen koira ei pärjää. Vikahan on aivan muualla kuin säännöissä eikä korjaannu sääntöjä mulkkaamalla.
Siinä olen samaa mieltä, että tuota "nippeli" tietoa me ei tarvita enempää. Jos koiran hukkatyöskentely on vääränlaista, ei ajot suju, ja se näkyy koiran pisteissä ja koira sijoittuu yleensä kokeissa häntäpäähän eikä ole jalostuksellisesti kiinnostusta herättävä.

[Jorma Suuronen]

Tavallisen pulliaisen/Suurosen on turha potkia tutkainta vastaan! Tässä maassa vallitsee sääntöasioissa minun mielestä ylituomareiden mielivalta. Asiat voidaan täällä käännellä ihan miten halutaan.
Sen näkee täällä kirjoittelevista henkilöistä, heillä on päärooli tässä näytelmässä. Asiat voi torpata tuolla lauseella, että ei tarvita muuta tietoa.
Tyydyn kotalooni mielellään. Mutta säälittää jos tämänpäivän ajokoira kasvattajat on niin yksinkertaisia ettei heitä kiinnosta miten se jalostuskoira siellä metsässä liikkuu ja touhuaa.
Kuitenkin olen aivan varma, että kaikki kasvattajat kellä on gps tutka tietävät koiransa ominaisuudet tarkkaan, mutta sitä tietoa ei haluta julkisuuteen.
Jos tämä homma haluttaisiin läpinäkyväksi jalostusta palvelevaksi ylituomarit katselisi omilta tableteiltaan koirien touhuja, mutta sehän olisi joidenkin mielestä ajokokeiden loppu.
Vaikka todellisuudessa silloin tuomari-t joutuisi perustelemaan näkemyksiiään, koska ylituomari saisi helposti selvän käsityksen miten se koira siellä on toiminut.
Eikö 80 pisteen koira ole jalostukseen kelpaava. Tuohonkin pistemäärään taitaa sopia jo useampi 5 minuttinen. Luulisi kiinnostavan miten se jalostuskoira niitä selvittää, jos koiralla on aina sama tapa selvittää
hukkaa ja samassa pentueessa esiintyy samaa ominaisuutta niin eikö se palvele jalostusta.
Todennäköisesti tämä huoleni on turhaa koska onhan Saj:n hallituksessa niin pätevät henkilöt.

[Jukka Ojanen]

Viime kokeessa kävin maastossa seuraamassa 4 koiran toimintaa ja näistä koirista kolmella oli kaulassa sellaiset tutkat, että etäseuranta ei onnistu. Oisko sitten tasapuolista, jos ylituomari kokeissa seuraisi vain osaa koirista? Tuo ylituomarin tablettiseuranta voi olla tulevaisuutta, mutta ei ehkä kuitenkaan vielä tätä päivää.
Onhan se hyvä koirista kerätä mahdollisimman paljon tietoa, varsinkin jos sille tiedolle on jollakin oikeasti käyttöä, mutta kun tuossa tiedonkeruussakin on omat haasteensa. Ainakin minä olen niin yksinkertainen, että esim. urosvalintani ei vaihdu sen tiedon mukaan, pörrääkö koira hukalla vasta-vai myötäpäivään, pääasia, että hukka selviää ja mahdollisimman nopeasti. Nuin tarkkojen tietojen hyödyntäminen jalostuksessa on kyllä vaikeaa, saman pentueen koirissakin kun on myös isojakin eroja. Voihan nuista viisaita porissa, mutta kuinka se toteutuu käytännössä onkin jo toinen juttu.
Kanas Jussi kertoi omien koirien nopeuseroista, joita ei kuitenkaan saa selville koepapereista. Eli mielestäni on tärkeää, että koirista kerätty tieto, vaikka vähäisempikin on mahdollisimman oikein paikkakunnasta ja tuomareista riippumatta.