Vuosikokous/ kehittämisaiheita

[Pauli Sornikoski]

jos koira ajaa ykkösiä kokeessa ja siltä saadaan riistaa niin eikö koiralla silloin ole kaikki tarpeellinen kasassa ajopuolella, ei näitä asioita kannata kovin vaikeaksi tehdä onhan näillä tiedoilla jalostettu nykyinen ajokoira joka on kyllä riittävän hyvä metsästykseen, ei kaikista koiristakaan neroja tule ja siihen asiaan vaikuttaa monikin asia, yksi suuri tekijä on kenelle pentu menee, monilla ei ole riittävästi aikaa eikä edes kunnon maastoja jossa riistaa olisi riittävästi treenaukseen, sitten kun puhutaan koirista niin aina on ollut koiria joilla esiintyy negatiivisiä ominaisuuksia ei niistä jatkuvilla sääntönikkaroinnilla eroon päästä, toisilla koiran omistajilla on erilaiset vaatimukset kuin toisilla ja koira on riittävän hyvä kun omistaja on tyytyväinen.

[Jorma Suuronen]

Sornikosken kirjoituksessta löytyy kaikki selittelyn elementit. Sekin vielä, että ajokoira on jalostettu tähän olomuotoon näillä säännöillä?
Meillä jokaisella on oma ajattelutapa näissä asioissa, joten sinäkin Pauli olet omalla tavallasi oikessa noissa esittämässäsi väitteissä.
Joku voisi väittää, että joka koira ajaa jänistä sen verran, että saa jäniksen ammuttua. Se ei vaan pidä paikkaansa.

Mielestäni jalostustietoa ei saada koskaan liikaa hankittua. Nykyisillä vehkeillä sitä on saatavilla ja se pystytään saamaan sellaiseen muotoon, että siitä on hyötyä jalostuksessa, jos halutaan. On eri asia onko kasvattajilla vastaanotto kunnossa. Tällä tyylillä määrätty porukka vie muut vikisee.

[Tapani Mikkola]

Kyllä koira josta omistaja pitää, ja vastaa hänen mieltymyksiään, riittää hyvin koiranomistajalle.
Riittääkö se jalostuskäyttöön , on sitten eri asia.
Itse arvostan koirassa hyvää haukkua, ja että koira ajaa lähellä jänistä, noin 2 minuuttia koko ajan.
Silloin ei tarvi miettiä haukkuuko koira tyhjää, ja jäniksen näkee kahden tunnin aikana monta kertaa.
Vaitettavasti tällaisen koiran ajosta menee jänis usein louheen tai huvilan alle ym.
Usein ajoaika jää vajaaksi näistä syistä.
Kuitenkin haukku on se, mitä metsässä kuunnellaan.
Minuuttien kerääjäksi tällaisesta koirasta ei ole, mutta on se mukavaa kuunnellla , ja seurata kun näkee jäniksen monta kertaa.

Keskustelun aiheeksi voisi nostaa, miksi joku koira ajaa jänistä läheltä, ja sitten joku toinen koira voi ajaa jopa 30 minuuttia perässä, silti rehellisesti.
Itse olen kerran kokeessa tuomarina ollessani seurannut koiraa joka ajoi 20 minuuttia jänistä rehellisesti, mutta jänis käytti samaan matkaan vain 2 minuuttia.

Onko nenässä eroa, vai mistä johtuu, että läheltä ajava koira ei hauku viittä minuuttia vanhemmalle jäljelle, seuraa kyllä ja alkaa ajon kun on päässyt tuntumaan.
Onko se hyvän nenän merkki että pystyy ajamaan ja haukkumaan jopa tunnin vanhaa jälkeä.
Eikös edesmennyt Tiilun omistaja Seppälä kertonut, että Tiilu haukkui vielä kahden tunnin vanhaa jälkeä kuynnöspellolla.Sanoi että klinautteli.
Kukaan ei voi väittää, ettei Tiilu ollut hyvä koira.

[petri kujanpää]

se jos jatkuvasti on paljon jälessä,kertoo kyllä jostain"puutteesta",mut se että jää joskus palio jälkeen,ja silti pystyy tulla tiet yms sellaset esteet tuolla esim 30min "kaulalla"kertoo jo palio koiran nenästä,yks mun jo edes mennyt käyttövalio narttu teki pitkähkön hukaan mettään,ja jänis tuli sit tietä sellaset 800-900m meidän luo,meitä oli siinä useampi"tyyppi",jälki tosiaan 30min vanha,ja monta diisseli autoa ehti mennä jälen päältä,ni tuo koira tuli sitten tietä varmasti,jonnin verran haukkuen,pari tyyppiä sanoa, että voi jeesus ku on löysä koira ,kun haukkuu noin vanhan jäljen,sit siinä oli yks useamman hyvän käyttövalion omistanu tyyppi kans,heti tuumas et eläkää nyt hulluja puhuko,et huono nokkanen koira ei olisi enää haistanut tieltä mitään!tuohon oli helppo yhtyä ,ja tosiaan siitä meidän luota kun koira pääsi 100m mettään,otti taas perslähön

[oiva pietarinen]

Petri puhuu taas asiaa

[heikki sikilä]

se jos jatkuvasti on paljon jälessä,kertoo kyllä jostain"puutteesta",mut se että jää joskus palio jälkeen,ja silti pystyy tulla tiet yms sellaset esteet tuolla esim 30min "kaulalla"kertoo jo palio koiran nenästä,yks mun jo edes mennyt käyttövalio narttu teki pitkähkön hukaan mettään,ja jänis tuli sit tietä sellaset 800-900m meidän luo,meitä oli siinä useampi"tyyppi",jälki tosiaan 30min vanha,ja monta diisseli autoa ehti mennä jälen päältä,ni tuo koira tuli sitten tietä varmasti,jonnin verran haukkuen,pari tyyppiä sanoa, että voi jeesus ku on löysä koira ,kun haukkuu noin vanhan jäljen,sit siinä oli yks useamman hyvän käyttövalion omistanu tyyppi kans,heti tuumas et eläkää nyt hulluja puhuko,et huono nokkanen koira ei olisi enää haistanut tieltä mitään!tuohon oli helppo yhtyä ,ja tosiaan siitä meidän luota kun koira pääsi 100m mettään,otti taas perslähön

Varmaan siinä nokassakin saatta eroja olla, mutta suurimpana syynä siihen että vain jotkut koirat pystyy ajamaan tiellä vanhaakin jälkeä ja vielä" diisselinkin" jälkeen on se miten koira malttaa jäljen ottaa huonosti haisevalla tiellä. nuoret koirat joihin vielä usein yhdistyy turha koheltaminen hävittävät jäljen tielle useinkin. Syy siihen on malttamattomuus ja usko että jänis onkin metsässä koska siellä haisee paremmin. ittelläni on ollut useita koiria jotka turhalla kiivaudella nuorena eivät ole pystyneet tietä kunnolla hallitsemaan ,mutta sitten myöhemmin teistä ei mitään haittaa vaika autojakin on väliin mennyt. Rauhoittumisesta tuo on kaikki kiinni ollut eikä niinkään koiran nokasta.

[Eino Niemelä]

Kiveen hakattuja ei säännöt tietysti ole,mutta onko nykyiset sitten niitä joita haluamme,ne eittämättä suosii koiraa jotka haukkuu paljon ajaessaan,mutta onko kaikki sellaiset sitten hyviä koiria,on jo asia erikseen,ja tosiaan tulee tunne joillakin koirilla voi olla parempi hajuaisti kuin toisilla,mutta onko se todellisuudessa niin,siihen on varmaan vaikea vastata,kun koirat on niin erilaisia työskentelytavoiltaan ja jänikset käyttäytyy ajolla eritavoin ja siihen vielä koko erot alkusyksystä,mutta se on varmaa ,kun on kunnon vauhtiajuri ,niin maisemat vaihtuu,mutta samalla vähenee ajominuutit se on varmaa,on ainakin itsellä siitä pari esimerkkiä,mutta siitä huolimatta ottaisin ne molemmat tarhaani takaisin jos voisin,sillä koskaan ei tarvinnut arpoa ,ei vieraan eikä itse ,onko ajolla vai ei ,ja ajoa oli nautinto kuunnella,vaikka kävi usein seinään pysähtyneitä ajoja ,vaikkei kummalllakaan nenässä mitään vikaa,mutta lumilla helmpompi osoittaa mitä tapahtui,oli joskus ajettava raatona,tai jäljet johti maan alle tai jonkun esineen alle.

[petri kujanpää]

kyllä usein on noin kun heikki kirjoittaa,moni sotkee kovalla vauhilla hommat,mutta tosiaan on tullut noita paljon nähtyä mitkä "kävellen"yrittää saahan suunnan selville kun jälki 15-20min vanha,ni ei vaan nenä riitä aletaan vaan taivaalle katella,ja kun ei muuta keksitä,ni palataan mettään takasin eikai niin huonoa tie koiraa ookkaan joka ei esim 2min vanhaa jälkeä pysty ajamaan

[Eino Niemelä]

Kyllä tosiaan on myös sellaisiakin,palaa metsään takaisin ja edelleen haukkuen,vaikka jäniksellä oli kyllä suunta eteenpäin ja tietä ,mutta oikein vauhdikaskin pystyy saamaan 120 :sen ,kun lunta reippaasti,se ei pysty enään painostaan ja toisessa tapauksessaa sillä on edessä lampaankokoinen rusakko,edellyttäen että molemmat pysyvät terveinä 120min

[vilajoki jouni]

Kiveen hakattuja ei säännöt tietysti ole,mutta onko nykyiset sitten niitä joita haluamme,ne eittämättä suosii koiraa jotka haukkuu paljon ajaessaan,mutta onko kaikki sellaiset sitten hyviä koiria,on jo asia erikseen,ja tosiaan tulee tunne joillakin koirilla voi olla parempi hajuaisti kuin toisilla,mutta onko se todellisuudessa niin,siihen on varmaan vaikea vastata,kun koirat on niin erilaisia työskentelytavoiltaan ja jänikset käyttäytyy ajolla eritavoin ja siihen vielä koko erot alkusyksystä,mutta se on varmaa ,kun on kunnon vauhtiajuri ,niin maisemat vaihtuu,mutta samalla vähenee ajominuutit se on varmaa,on ainakin itsellä siitä pari esimerkkiä,mutta siitä huolimatta ottaisin ne molemmat tarhaani takaisin jos voisin,sillä koskaan ei tarvinnut arpoa ,ei vieraan eikä itse ,onko ajolla vai ei ,ja ajoa oli nautinto kuunnella,vaikka kävi usein seinään pysähtyneitä ajoja ,vaikkei kummalllakaan nenässä mitään vikaa,mutta lumilla helmpompi osoittaa mitä tapahtui,oli joskus ajettava raatona,tai jäljet johti maan alle tai jonkun esineen alle.

Jos koiran ajovauhti on 5 -10 km /h ja jänis kiertää 300 m lenkkii ei ajoo pysty seuraamaan muutakun tutkal ettei,
häiritse joko ajettavaa tai ajajaa.
Koiriin sais eroi jollei 120 min olis erän ylärajaminuutti.
Ei pimeyskään lopeta päivää sil kellonlyömäl kun aurinko laskee.
Intonumerokin on turha jos toiset lopettaa puoleenpäivään.
Olis hyvä kun nää hetket jolloin saadaan näköhavainto koira olis tuntumas eikä 20 min peräs.

[heikki sikilä]

[quote="petri kujanpää"]kyllä usein on noin kun heikki kirjoittaa,moni sotkee kovalla vauhilla hommat,mutta tosiaan on tullut noita paljon nähtyä mitkä "kävellen"yrittää saahan suunnan selville kun jälki 15-20min vanha,ni ei vaan nenä riitä aletaan vaan taivaalle katella,ja kun ei muuta keksitä,ni palataan mettään takasin eikai niin huonoa tie koiraa ookkaan joka ei esim 2min vanhaa jälkeä pysty ajamaan [/quote

Minäkin olen noitten koirien kanssa touhunut -60 luvun puolesta välistä asti ja kun täällä meillä ei enää vuosikymmeniin ole jäniksiä paljonkaan ollut. sitte kun jostain yhden sattuu löytämään niin sekin painelee pitkin tietä helposti toiseen kylään. omat koirat on aina olleet liian tulisia ajureita jolloin nämä tiejuoksijat tuottaa koiran nuorella iällä usein ylivoimaisia vaikeuksia. On kyllä ihme ettei tässä vuoskymmenien aikana ittelle ole vahingossakaan sattunut rauhallista koiraa vaan kaikki on aina olleet tulta ja tappuraa. Nyt kun ittelle on jo pakko laittaa vaihde pienempään niin nyt viimeisen pentueen koirat näyttävän olevan vähän rauhallisempia ajossaan taitavat aistia ettei ukkokaan enää pääse vauhdilla, niin ei koiratkaan sitte enää vouhota joka suuntaan.

[Tapani Mikkola]

Vaikka koira ajaa jänistä melko kovaaa, ei se läheskään aina karkoita jänistä kauas, kun ajohaukku on monisointuista ja tasaista.
Hyvähaukkuisen koiran ajoa voi normaalikelillä kuunnella ilman tutkia 800 metriin saakka aivan hyvin, omat korvat riittää.
Eräs nimeltä mainitsematon ylituomari kehui koiransa ääntä niin hyväksi, että se kuuluu kahteen kilometriin saakka.
Kun kysyimme, että vastatuuleenko, niin sanoi että kyllä kuuluu.
Sellaisen koiran minäkin haluaisin omistaa haukun osalta, ihme kun ei ole tuonut koiraa kokeisiin.

Mitä sujuvampaa ajo on, sitä paremmin jänis uskaltaa kiertää lähellä.
Kun koira ajaa läheltä, tulee jänis sieltä suunnasta mistä haukku kuuluu, eikö se ole metsästyksen kannalta hyvä asia?.
Ennenvanhaan kun ei ollut tieverkostoa, oli läheltä ajava koira todella paljon parempi, kuin minuuttien päässä oleva.
Nykyisin kun seisoskellaan paljon teillä, sillä ei ole niin suurta merkitystä, joskus se jänis tulee tielle, mistä suunnasta tuleekin, mutta tulee kuitenkin.

Olen Jounin kanssa samaa mieltä, että koira voisi ajaa ajokoetuloksen yhdessäkin erässä.
Neljän tunnin erä tulisi arvostella eri asteikolla, koska yksi haku jäää pois.
Yhdestä ajosta ei saisi saada niin hyviä pisteitä kuin kahdesta, silti pitkästä hyvästä ajosta voisi saada ykkösen.
Esimerkiksi huonoilla jänisalueilla toista ajoa ei aina saa. Kelikin vaikuttaa paljon ylössaantiin.
Koiran omistajalla tulisi olla tilanteen mukaan oikeus valita kumman valitsee.
Pistelaskun tulisi mennä esim, niin, että yhden erän ajoaika tulisi olla yli 200 minuuttia että ykkönen irtoaisi.
Muitakin asioita tulee vastaan, miten ominaisuuspisteet laskettaisiin, haukku, haku ym, mutta kyllä Jounin ehdotusta kannattaisi mietiskellä.

Kerran olin tuomarina Kurun takamailla, ja kumpanakaan päivänä ei koira saanut ajoa, ei kyllä löytynyt paskojakaan, molemmat koirat oli käyttövalioita.
Mieluummin kuuntelisi neljä tuntia ajoa, kuin saman verran tyhjää hakua.

[kalevi rytky]

Liian harvoin ja harvoilla koirilla näkee lisätietojen 51 "nopeus" kohdassa 5 joka olisi ihanne joka myös osoittaa koiran taitoa työskennellä esteissä. Johtuneeko palkintotuomareiden osaamattomuudesta (ei tiedetä mitä no. 5 tarkoittaa, kun ei ole luettu sääntöjä) vai onko todella kysymys yleisesti koirien työskentely tavoista. Olisikohan aiheellinen ottaa lisätiedon kohta 51 esille kouluutus teemassa pidän sitä erittäin tärkeänä koiran ominaisuutena.

[jussi kananen]

En kyllä ite tykkee nuista vauhtikoneista,itellä on nyt semmonen ja niillä polosilla ku ei nuissa geimeissä taho pärjätä.. Se on totta että ei pysy jänikset maahtossa ja mennee aina alle jonnekkii ni se on hankalata se kili-paelu

[vilajoki jouni]

Yhteishakuaika.
Yhteisajoaika.
Hyvil alueil koirat löytää pian ja yhteishakuaikaa jää käyttämättä
Huonoil alueil käytetään ensimmäisen erän hakuaikaa toiseen hakuun.
Yhteisajoaikaa on 240 min yläraja ajon pituuteen on 120 min alueitten erojen tasaamiseks tarttis vaatii et toisen erän
ajoaikaa täytyis käyttää niinpaljon et 120 min tulis ajettuu ensimmäiseen erään,ajoaikaa voi jäädä toiseen erään yhtä
vähän kun huonoil alueil jää toiseen erään hakuaikaa.
Tää olis vähän tasapuolisempaa.
Säännöis tarttis olla mitenhuonon ensimmäisenerän jälkeen tuomarit sais keskeyttää erän.
Monel koiral voi tehdä tiukkaa päästä siihen 120 min vaik sais toisenerän minuuttei käyttää ,ajo kun katkee
siihen voi olla monta selvittämät jäävää syytä.
Tuomarit sais kuunnella täyden 120 min ajon ja kahdest 60 min ajost menetetään toinen erä.
On turhaa odottaa toista ajoo joka ensimmäist kuunnelles ei olis odottamisen arvost.