Mitkä kohdat ajokoesäänöissä palvelevat jalostusta.

[Kalevi Vänskä]

Jos otsikon mukaista vastausta haetaan, niin LISÄTIEDOT (11-61) on tarkoitettu jalostustiedoiksi. Harva jaksaa astutusurosta etsiessään tutustua esim. olosuhdetietoihin, missä tulos on ajettu. Samoin hakutiedot ovat useimmiten saatu tiellä seisoen ja ryhmänä poristen. Haukku taas on kuulijan musikaalisessa korvassa tai minkä laatuinen kuulovamma kullakin tuomarilla sattuu olemaan. Metsästysinto on ehkä helpoimmin huomioitavia ominaisuuksia nykysäännöillä - koira joko pysyy metsässä, tai "lankautuu" tyhjän metsän hakuun ja alkaa pyöriä näkösällä yhä useammin. Ajo on taas niitä ominaisuuksia, joita seurataan mieluusti "tien päältä". Jos ajettava ei tule tielle, ajon arvostelu jää haukkutiheyden arvosteluksi. Muut ominaisuudet ovat taas mutu tuntumaa, jos koira saadaan kohtuudella kiinni toista erää varten hallittavuus on kolmonen.

Näiden ominaisuuksien arvosteluun tulee ajan myötä gepsin antamat tiedot ja arvostelukohteiden otsikot muuttuvat, se on seuraavan sääntöuudistuksen paikka

Mitä geenipohjiin tulee,niin onneksi on näitä lähirotuja Venäjänajokoira ,Englantilais-Venäläinen,Beagle ,Hamiltton, Shiller, Amerikankettukoira ja on muitakin sillon kun alkaa suokin päivät olla luetut,noista voi apua saada geenilaajennuksiin ja terveysasioihinkin.

Miksihän noilla Einon luettelemilla roduille ei terveys topiikissa näy esim. lonkkakuvaustulokset? Mulla sellainen mutu -tuntuma, että esim amerikan kettukoiralla lonkat huonommat, kuin suomenajokoiralla samoin taitaa olla hamilttonin laita Mitä terveyttä sieltä saatais lisää?

Olen Esa Hn kanssa paljolti samoilla linjoilla, mitä tulee suomenajokoiran jalostukseen. Pitää vaan etsiä ensin ne ajavat nartut, joilla suomenajokoiran sukua voidaan laajamittaisesti jatkaa.

[Eino Niemelä]

Niin no tietysti pitää jalostukseen käytettävältä toiselta rodultakin olla kuvattuna lonkat,eiköhän tervettä joka rodusta löydy,sehän olikin lähinnä geenoipohjan laajennus homma,aika yleinen on myös suokilla sydän vaivat.Ja sitähän sitä on toitotettu monella suulla joka narttua ei kannatte astuttaa,ainoastaan sellaisia jotka pysyy metsässä riitävästi,ja myös saavat aikaan pitkiä ajoja riittävän usein,aina ei voi onnistua,mutta onnistua pitää,vaan syytä sen uroksenkin on olla normaalia parempi jos jalostusta ajattelee.

[vilajoki jouni]

Esa lukenut liikaa henkilöiden kirjoituksia joilla ei ole minkäänlaista kokemusta Suomenajokoirasta eikä sen jalostuksesta ja Jounilla jäänyt levy päälle

Sitävarten olen Jurvan kokeest jutellu kun siel on 70 maastoo ja kakspäivänen koe.
Koiril jotka tulee sinne eripuolelt Suomee edes suht koht samanlaiset kelit ja maastot tai ainakin arvonnas on
mahdollisuus saada hyvä maasto .
Oletko Kalevi monta kertaa ollu Jurvas kilpailemas noin 70 koiran porukas kaht peräkkäist päivää
Kilvan karsintoihinki sattuu parikin kakspäiväst koet .
Kakspäiväsiin kokeisiin voi osallistuu tai vältellä niit
Sääntöi on muutettu niin et nykyään riittää ykspäivänen koe .
Ei ajatella et kilpaan päässeet ovat joutuneet kahdel peräkkäisel päiväl olemaan suht koht hyvii.
Syksyl voi koiralt loppuu kunto kun tarpeeks koiraa juoksutetaan ,sit jos kilvas koira ei enää kahtpäivää jaksa sitä
moititaan vaik itte käydään kaksviikkosis kokeis.
Munmielestäni jos 10 vuotias pääsee kilpaan se on jo suur saavutus ,mä katton koiran ikää jollei 10 vuotiaana viel
tee virheit niinpaljon et kilpaan pääsee mä annan anteeks jos koiralt loppuu kunto ,maratooni juoksuski vois juoksijal
intoo olla mut jollei jaksa ei auta intokaan.
Ajokoiraporukka on vanhentunu niinpaljon et kotona ei ole monellakaan mitään sellast ettei kahtapäivää peräkkäin
vois kokeis käydä.
Sitten kun innost ruvetaan juttelemaan vaikuttaa ettei kotona käytäis ollenkaan.
Vaik kokeet oliski kakspäiväsii ei niis tartte joka viikonloppuu käydä .

Ei millään pahal mut kilpaan päässeit ja karsintoihin osallistuneit voi jo sentakija onnitella et kakspäiväsii kokeit ei
ole tarvinnu vältellä on niinkun vanhan ajan koirat piti kaks peräkkäist päivää yrittää.
Kakspäiväset kokeet olis hyvii kun sais jokakerta yrittää tähtivalioks jos sattuu olemaan hyvä keli kummallaki
päiväl se voi onnistuu.

[Eino Niemelä]

Jäi mainitsematta sellainen seikka ,eikö Kalevi V myös ole sallainen vanha tieto ,että täysin vieras siitos tekee terveempiä jälkeläisiä jos vanhemmat kutakuinkin on perusterveitä,mutta voin olla väärässäkin.

[Kalevi Vänskä]

Jäi mainitsematta sellainen seikka ,eikö Kalevi V myös ole sallainen vanha tieto ,että täysin vieras siitos tekee terveempiä jälkeläisiä jos vanhemmat kutakuinkin on perusterveitä,mutta voin olla väärässäkin.

Varmaan näin onkin. Mutta mulle tullut sellainen kuva, että nuo mainitsemasi rodut eivät ole yhtään terveempiä, kuin suomenajokoirakaan. Siksi kallistun Esa Hn ajatuskannalle. Toisaalta en usko noista mainitsemistasi roduista saatavan lisää esim. erinomaista ajotaitoa, mikä suomenajokoiralla nyt on huippuluokkaa. Yksittäisiä tähdenlentoja saattaa tulla, mutta se periytyminen jatkossa saattaa olla kyseenalaista.
Kuka valitsee nartut ja millä perusteella, joihin erirotuisia sitten kokeiltaisiin ja mitä olisi kokeissakäyneiden jalostustieto jos nyt ei uskota esim. kahdenviikon koetuloksiin ?
Jossain jalostusoppaassa on sanottu, että saman pahnueen äärilaidat ovat lähes vieraita toisilleen, eli luonto karsii jo sikiöasteella liiallisen sukusiitoksen.


Minä keskittyisin viemään tuntemattomampia narttuja kokeisiin ja saamaan sitä kautta selville, mitkä ajaa milläkinlailla ja mikä niiden metsästyskäyttö yleensäkin on. Ei suomenajokoira vielä pitkään aikaan tarvitse "ruiskeita" erirotuisilta ajokoirilta minkään ominaisuuden parantamiseksi. Astutellaan harkitusti kokeissakäyneitä narttuja, kyllä se jalostustieto sitäkautta tulee nykyisilläkin säännöillä.

[Eino Niemelä]

Se ongelmahan on olemessa ,tuo Markkinavoiman Peikko,se estää hyviä toteuksia,lähinnä sen vuoksi ,että ei kaikkia pentuja kasvattaja voi pitää itsellä,no tokihan muut voi hävittää ja sen parhaan pitää,mutta se vaatii siitä tiedosta kahdenvuoden ajan,ja kaikki pitäisi metsää saada,voi käydä raskaaksi ksi,tai jos menee ,niin vain metsästys käyttöön,mutta kun niitä pitäs saada näitä "Nimettömiä" ja "suvuttomia" myös koemiehille,jos tämä suunta vaan jatkuu ja Markkinavoimat saa päättää suomenajokoirasta,kyllä silloin apua tarvitaan jo muistakin ajavista,eipä sen puoleen monesta rodusta sitä on lähdetty,eikä varmaan haittaa vaikka kierros tehdään muissakin ajavissa roduissa,ja voi palautua entisaikojen suomenajokoira takaisin HYVÄSSÄ MIELESSÄ.

[Eino Niemelä]

Tuli vaan senkin vuoksi mieleen,kun on liian paljon noita "säälittäviä Vässyköitä" ,ei auta sukutaulut ,ei paljot metsäkäynnit,kun ei irtoa ,niin ei irtoa,kyllä takavuosina ei vahingossakaan sattunut "vötkylää" ainakaan omalle kohdalle,että sillä perusteella,varmasti niitä silloinkin on ollut ,ja mikä pahinta on varmaan käytetty jalostukseen,koska nykään ne on moninkertaistuneet,jo tämänkin vuoksi kierros "muualla" voi tehdä terää,jos hyvin käy

[matti jaakola]

pienenä tarkennuksena; ettei niitä vikoja ja puutteita piiloteltaisi vaan tuotaisiin esille samoin kuin vahvat ominaisuudet. muutoin ajokoesäännöt eivät palvele ketään.
ettei mentäisi tälle linjalle kokeen jälkeen, että olisin voinut sulkea koiran muttako...

tähän pointtiin ei vaan moni tartu, eli uskottavuus kulkee meissä harrastajissa ei niinkään ajokoesäännöissä.
minkä allekirjoittamalla vahvistat sen jälkeen tulisi olla pulinat pois mutta meneekö se aina niin.

[Eino Niemelä]

Kyllä näin säännöt on ihan ok ,mutta niitten mukaan sitten pitäisi mennä,jos sormien läpi katsotaan jotain puutetta/virhettä,samalla tehdään jalostukselle hallaa.

[Esa Hanhela]

Minä keskittyisin viemään tuntemattomampia narttuja kokeisiin ja saamaan sitä kautta selville, mitkä ajaa milläkinlailla ja mikä niiden metsästyskäyttö yleensäkin on. Ei suomenajokoira vielä pitkään aikaan tarvitse "ruiskeita" erirotuisilta ajokoirilta minkään ominaisuuden parantamiseksi. Astutellaan harkitusti kokeissakäyneitä narttuja, kyllä se jalostustieto sitäkautta tulee nykyisilläkin säännöillä.

Tuo on totta, että kokeisiin olisi nämä tuntemattomat suvut saatava, mutta en näe kokeessa käyntiä pakolliseksi. Tässä on pääpointtina se, että "helmi suvun" pentueen paras jatkaa jalostuksessa. Toki jos koko pentue on täyttä sontaa niin ei sellaisilla kannata sukua jatkaa. Osaako kukaan selvittää kuinka paljon geenipohja on kaventunut esim viimeisen viidenvuoden aikana? Onko tällähetkellä häviämässä joku sukuhaara joka pitäisi laittaa talteen? Jos jossain olisi päivittyvä luettelo josta jokainen näkisi tilanteen ja häviämässä olevat suvut, voisi tämä auttaa uros valinnoissa. Nytkin on KVA uroksia joita ei käytetä jalostukseen ja kävisivät ihan hyvin ominaisuuksien puolesta suvun jatkajaksi. On ikävää jos tällaisen uroksen geeniperimä sattuu olemaan häviämässä olevaa geeniä.
Nyt jos koskaan ajokoirajärjestö pitäisi ottaa 30-50 erisukuiselta urokselta siittiöt pakkaseen. Tälläkin toimen piteellä taattaisiin geeniperimän säilyminen. Onko tällaista tehty, sitä en tiedä. Tämä toimenpide ei käsitykseni mukaan ole edes kovin kallis. Tämä siksikin, että saattaa olla sattuman summaa jonkin uroksen jälkeläisten huono menestys (väärät nartut tai jokin muu) ja tämän takia sukuhaaran kuivuminen. Oisko miljonääriä joukossamme joka auttaisi tässä. Jos siittiötä olisi pakastettu, saisko näitä mitenkään normaali kasvattaja käyttää omalle nartulleen?

[petri kujanpää]

Eikö tuo pakastaminen ole tosi kallista !!??!!

[Terho Keränen]

Katsoin televisiosta jonkin aikaa sitten ohjelmaa, jossa opaskoirajalostuksessa oli käytettävissä pakastespermaa useita kymmenia vuosia sitten kuolleista periyttäjäuroksista sekä kotimaisista että ulkomaisista. Ilmeisesti tämä asia koetaan kansainvälisesti niin tärkeäksi, että siihen panostetaan paljon eri tahoilta.

[Pekka Juntti]

Jänissäännöt ovat hyvät. Koirien metsäominaisuudetkin ovat kehittyneet, koirasakki on tasalaatuisempaa. Tarvittavat muutokset ovat viilauksia ja ne olen ennenkin tuonut ilmi.
1. Jänistä näyttävä koira palkita paremmin kuin sellainen, jolta jänistä ei näy. Vaihtoehtona on antaa jänishavainnosta lisäpisteitä tai vaihtoehtoisesti mahdollistaa kiitettävä ajotaitonumero vain erästä, jossa nähdään ajettava.
2. Ajokoe kaipaa lyhyen kirjallisen arvostelun. Numerot ovat hankalampia ymmärtää kuin sanat. "Innokas koira, jolla on erittäin metsästyksellinen ajotapa." "Koira tänään hieman haluton toisella erällä, jäniksen löydyttyä teki työnsä kiitettävästi.
3. Tottelevaisuus ja yhteistyökyvyn arvostaminen. Nyt arvostetaan hyvin usein mettäpöljää itelleen pyytäjää, kun pitäisi arvostaa innokasta mutta samalla tottelevaista mettäkaveria. Kaikki harrastajat eivät ole onneksi vielä eläkkeellä vaan kiireisiä nuoria. Koira saisi olla sellainen, että sen kanssa voi käydä erän ottamassa ilman jännää siitä, saako sen kiinni. Pitäisikö Tottelevaisuudesta palkita jopa pistein? Muissa kokeissa sitä arvostetaan, myös ruotsalaisissa ajokoesäännöissä se arvostellaan pisteillä.

[Esa Hanhela]

Petelle:
Veterin sivuilla oli hinta tietoa:
Sperman säilytysmaksut 2011

Yksi kasetti (10 olkea), laskutus tammikuussa 115 e/v.

Jokaisen uroksen sperma säilytetään uroksen koodilla merkityssä kasetissa. Kasettiin mahtuu 10 olkea. Yhteen siemennykseen käytetään keskimäärin kaksi olkea. Hyvänlaatuista ja tiheää spermaa riittää yksikin olki (0,5 ml). Vastaavasti huonolaatuista ja harvaa spermaa joudutaan käyttämään 3–5 olkea per siemennys.Yhdessä kasetissa voi olla vain yhden uroksen spermaa, joten yhdenkin oljen säilytys maksaa kasetin hinnan vuodessa.

Näytteenotot tietenkin päälle.

Pekan kommentti numero 1: Tämä olisi hyvä lisä. Nythän koiran ohjaaja jopa voi toivoa ettei mennä katsomaan miten hänen hurttansa ajaa tai löysäilee. Pekan kommentin mukaisen muutoksen tullessa voimaan kokeissa tulisi halu nähdä ajettava.
2. Ihan OK.
3. En kannata kyseistä sääntöä. Mettäpöljää koiraa ei saa rankaista. Kiinniotto tilanteessa ukon kiertäjän ovat asia erikseen.

[vilajoki jouni]

Helpompi tapa on huonoil aluel kilpaleva uros viedä hyvil alueil kilpailevil nartuil ja hoitaa homma ilman pakastamist.
Ja päinvastoin hyväl alueel kilpaileva uros kuljettamaan periyttämään huonoil alueil niit jälkeläisii mitkä löytäis ain
muutamas minuutis kun hakupuolta tarttis siirtää alueil toisil ,eikai ajopuoles niinpajon eroi ole.
Munmielestäni siel mis peuroi ja supei ja teitä on paljon ja jäniksii vähän siel 5 maastot on harvinaisempii.
Jos koirat hyväl kelil kakspäiväses kokees ajavat lähes tähtivalioon oikeuttavii tuloksii ,kyllä kelit vaikuttaa paljon
Peräkkäisil päivil voi olla hyvät kelit mut viikonpääst ei.
Munmielestän jalostuksen takija tarttis koiran kuolinsyy laittaa ,jos koira jää autonalle ja kuolee ,sel ei kokeis voi
mennä olkoon vaik koiran tyhmyyt kun jää autonalle se tarttis tietää.
Sitävarten mä arvostan vanhoi koirii kun sairaudet eivät ole niit tappaneet eikä liika löysyys niit pilannu.