Mitkä kohdat ajokoesäänöissä palvelevat jalostusta.

[Seppo Laitinen]

Kysyisin vielä kerran että miksi jänispuolella voi saada jossain paikoissa 200min hausta 10

Ei näköjään ole niin "viisasta itämaantietäjää" syntynyt, joka osaisi tehdä meille kaikille mieluiset, ns. oikeat koesäännöt.
Ja eri koemuotojen keskinäinen vertailu keskenään on mielestäni täysin turhaa.
Kysymyksiä voidaan asetella itselle mieleiseen muotoon, ihan miten kukin haluaa.
Tuohonkin edelliseen kysymykseen voisi vastata kysymyksellä:Miksi kettukokeessa palkitaan louheen menosta, mutta jäniskokeessa ei?
Molemmissa kokeissa maalaisjärki mukaan, niin eiköhän se siitä!
Ja koiran mollaaminen jänissukujen vuoksi on ala-arvoista! (muutaman kerran vink)

[vilajoki jouni]

Laitan täs yhden esimerkin haun arvostelus.
Koira sijoittus 1/16
Haki 77 min sai haust 6,5 toinen erä haki 94 min sai haust 6 = hakujen keskiarvo 6,25
Tuuril löytävast 10 min haust voi saada 10 toinen erä tyhjä 230 min haku = 3 keskiarvo 6,5
Saman koiran isä oli melkein 13 v samas kokees haki 45 min sai haust 8 sijoittui yhdel ajol 5 /16
Jänis nähtiin tän vanhan koiran ajos 4 kertaa .
Munmielestäni olis hyvä kun kellonaika näköhavainnoist olis ain merkitty .
Vuosikirja on paksu mut kyllä sinne täytyis mahtuu näköhavainnot kun reppumies tarttee näköhavaintoi.

[Jari Fors]

Hyvä Seppo !

[Tarmo Leinonen]

Olet Seppo oikeassa, ei eri koe muotoja pidä vertailla. Säännöt on tehty aina kyseistä ajettavaa varten ja ovat tosiasiassa melko lailla hyvät.
Välillä joutuu esittämään typeriä kysymyksiä piruuttaan. Johtuen siitä kun nämä kettukoiraa omistamattomat ja mitään niistä ymmärtämättömät ovat aina morkkaamassa kettukoiria ja kettukoe sääntöjä, mikä kamalinta vieläpä tosissaan.

[Esa Hanhela]

Tokihan tämä kritiikki on ymmärrettävää. Laji kohtaiset säännöt suosivat tietyn tyyppisiä koiria lajinsa mukaan. Tämähän on tavoitekin. Sitten kun näiden lajikohtaiseten sääntöjen avulla jalostettuja "tuotteita" käytetään käytännönmetsästyksessä ristiin tulee tunne ettei toisella tee yhtään mitään. Olemme jalostaneet erilleen kettu ja jäniskoirat sanoisinko viimeisen 35 vuoden aikana. Tilanne oli aivan eri 70-80 luvulla jolloin saman suvun koirat olivat joko jänis tai kettukoiria. Nyt harvemmin huippu jänissukuiset koirat ovat huippu kettukoiria ja toisinpäin.
Tässä voi pohtia onko tämä hyvä asia vai huono. Perus metsästäjän kannalta tämä on hyvä. Taas geeni pohjaa aatellen asiaa voi lähestyä kahdelta kantilta. 1. Jos kaikkia käytettäisiin ristiin geenipohja olisi laajempi, mutta eittämättä kaventuisi ja supistuisi ajan saatossa todella suppeaan ja olisi ns. turmiontie (nyky drendi jänis kuin kettu suvuillakin). 2. Nyt kun laji haaroja on kaksi suomenajokoiran geenipohja ikään kuin itsestään säilyy jossakin mittapuussa vähän laajempana. Jokainen joka on seurannut niin kettu- kuin jänissukuja niin lajikohtaisesti ajatellen samat suvut "jyllää" valtaosissa koiristamme.

Nyt olisi hyvin tärkeää käyttää ristiin linjoja. Ensimmäinen yhdistäminen on aina hyvin riskillä pelaamista, mutta kun koirassa on enää neljäsosa toista "ala lajia" niin tulos voi olla todella hyvä, kuten ollaan nähty. Ohjeena ristiin jalostukseen voisi ajatella seuraavaa: Selvitä mitkä ovat päätavoitteet, Tutki, Harkitse, Kysyneuvoa, Käy kuuntelemassa LIVENÄ, yhdistä sitten kun tiedät mitä on odotettavissa, hyväksy pentueen laatupoikkeamat (näitä tulee kun yhdistää kaksi erityyppisen toimintatavan omaavaa koiraa (suvut on takana vaikka itse yksilö poikkeaa suvun keskiarvosta)). Vink plink ja plonk. Tehkää mitä tykkäättä kunhan laatu on priimaa.

Itse jalostan kumpaakin linjaa ja saatampa tehdä sekoituksiakin kun harkitsen ensin tarkkaan. Nyt on kuitenkin tulossa kettukoirapesue jossa sukusiitosprosentti on kahdeksalla sukupolvella laskettuna 1,81%. Löytyy näitä onneksi vielä kohtuu prosenteilla.

[Lind Marko]

Esa Hanhela kirjoitti:
- Itse jalostan kumpaakin linjaa ja saatampa tehdä sekoituksiakin kun harkitsen ensin tarkkaan. Nyt on kuitenkin tulossa kettukoirapesue jossa sukusiitosprosentti on kahdeksalla sukupolvella laskettuna 1,81%. Löytyy näitä onneksi vielä kohtuu prosenteilla.

OMA KOMMENTTI:
- Tulossa kovasukuinen pentue jossa sukusiitosprosentti kahdeksalla sukupolvella laskettuna on 1,95%, joten kohtuutta on vielä tämäkin
kts. http://jalostus.kennelliitto.fi/frmSuku ... kupolvet=8

Ps. Sekoitettu "kivasti" jänis - ja kettusukuja keskenään

...lienee sanomattakin selvää, että menen TAKUUSEEN pentueesta (kuten aina ennenkin, heh)

[vilajoki jouni]

Munmielestäni ei tartte kettupuolelt koiriin intoo hakee, hakee sitä huonoil alueil kilpailevist koirist.
Hyvil alueil kun on koirii kilpailutettu ja koko ajan jäljet vedättää koirii niin ei ne kohta ilman jälkii
viitti tehdä mitään .
Munmielestäni Ruotsis ja Norjas on siit paremmat säännöt et koiran täytyy mettäs olla ainakin jotain tekevinäs
6 -7 tuntii muuten loppuu koe innottomuutta.
Kysykää Ruotsalaililt ja Norjalaisilt neuvoo tartteek koirii sekottaa vai muuttaa sääntöi.
Koiralt vaaditaa 240 min haus ilman jälkii enemmän intoo kun 240 min ajos jälkienkans .
En mä lähtis kettupuolelt ainakaan niist hakemaan apuu mitkä ei haista edes suuntaa mihinpäin kettu on menny.
Käytiin yhden koirankans usein kettumettäs munmielestäni sel oli huono hajuaisti kunnei 40 sek vanhaa ketunjälkee
pystyny paljaal hyvin jäljil pysymään niin ei haukkunukkaan juur mitään ,kerran oli uutta lunta nillekään se koira ei
juur haukkunu tuntiin kun muutaman kerran kun ammuin ketun se tuli kyllä heti paikal .
Sel koiral oli intoo paljon sitä intoo ei tarvinnu testata kun se vois vuorokauden yli mettäs olla .
Nyt laitan sen kun lunta oli varmaan 50 -60 cm tää koira haukkus jäniksenjälkiiki vuorokauden
ja ääntä tuli niinku se olis ajanu ajoiki varmaan tai juoksi samaa lenkkii vuorokauden ,ei käyty tarkistamas.
Jos vanhat merkit paikkas piti sen ei olis pitäny haukkuu juur mitään,kaikist ei tiedä kunnei näe.
Siks munmielestäni kannattais ain kellonaika laittaa kun ajettavan näkee jos mäkin olisin vuorokauden istunu
siel ajon silmäs mul olis pitäny olla näköhavaintoi varmaan 100.

[kalevi rytky]

Keroppa Esa miten laajennetaan geenipohjaa, kun rotukirja on sulkeutunut ? Jalostus on yksinkertaisesti karsintaa jolla pyritään pääsemään eroon "ei toivotuista" ominaisuuksista tavoitteena puhdasrotuisempi Suomenajokoira.
Jotta koetulokset palvelis jalostusta paremmin tulisi sääntöjen mukaisen arvostelun entistä enemmän painottua koiran ominaisuuksien arvosteluun haun ja ajon aikana minuuttien laskemisen siaan.

[Esa Hanhela]

Kuten Kalevi me jokainen tiedämme ettei geenipohjaa voi laajentaa. Mutta on tärkeää että se säilyisi edes jotenkuten siinä laajuudessaan kuin se nyt on. Tämä ei kyllä kuulu tähän keskusteluun mutta ei varmaan pahitteeksi ole näistäkään jutustella.

[kalevi rytky]

Jos meinataan jalosstaa Suomenajokoiraa "toteuttaa karsintaa" on väistämätön tosiasia, että geenipohja kapenee ja sukusiitosaste nousee. jos ei näin tapahdu on se todistus siitä, että lapamme vain paskaa kädestä toiseen ja lisäämme lukumäärää mutta ei jalosteta.

[Esa Hanhela]

Nyt Kalevi on väärässä. Geenipohjan voi säilyttää ja samalla koiramme voi parantua. Ajattelkaa leikkisästi: Astutetaan joka ikinen narttu ja otetaan niistä suvun jatkajiksi vain parhaat. Näin toimien jopa geenipohja voi mutaatioiden (geenimuunnosten) vaikutuksesta kasvaa. Vai mitä arvon ystävät tuumii?

[Lind Marko]

Vilajoki kirjoitti:
- Munmielestäni ei tartte kettupuolelt koiriin intoo hakee, hakee sitä huonoil alueil kilpailevist koirist. Hyvil alueil kun on koirii kilpailutettu ja koko ajan jäljet vedättää koirii niin ei ne kohta ilman jälkii viitti tehdä mitään .

OMA KOMMENTTI:
- Meinaat siis, että kun jänissukuinen koira OPPII hakemaan jänistarhassa niin tämä ominaisuus periytyisi, heh

Vilajoki kirjoitti:
- kettupuolelt ... mitkä ei haista edes suuntaa mihinpäin kettu on menny.

OMA KOMMENTTI:
- Minä olen NÄHNYT kun jänissukuinen koira meni rajusti haukkuen jäniksen yöjälkiä talvella jäätä pitkin takaperin kilometritolkulla ja kun mantereeseen pääsi niin siitä se RALLI VASTA ALKOI Ps. Ja tarkastettiin, että tuon pienen saaren jänis oli tullut sieltä saaresta eikä suinkaan mennyt sinne, joten se siitä LÖYSYYDESTÄ, heh

* Ja annanpa koiran tiedotkin, koska kysymyksessä oli OMA ENTINEN KOIRANI (ei liity mitenkään jaloon Voittaja-sukuun, vink). Kas tässä kovasukuinen jäniskoira jolla aikoinaan kilpailin siten, että koirasta tuli yhtä ykköstä vajaa jänisvalio:
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... %2F94&R=51

Huom. Olen NÄHNYT jänissukuisten koirien toilailua enemmänkin, joten uskokaa jo:
- jänissuvuista se löysyys tulee, ihan oikeasti (tuplavink)

MUTTA LOPUKSI:
Kas tässä ns. kettusukuinen koira voittaja-linjasta joka osasi ajaa jänistä ERITTÄIN HYVIN, joten ei mollata nyt kettusukuisia koiria koska se ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. 4 ENSIMMÄISEN KOKEEN KÄYTTÖVALIO, NUORTEN KILVAN VOITTAJA -
K KVA Linnuskorven Timantti (emä: 4 K KVA, KILVANKÄVIJÄ Voittaja-Nadja):
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... 23/04&R=51

Huom. Se joka väittää, että kettukoirat eivät osaisi ajaa TARVITTAESSA jänistä ovat totaalisen väärässä. Taitaapa kaksinkertaisessa JÄNISKUNINKAASSAKIN http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... 09/05&R=51 olla sitä kuuluisaa KETTUVERTA

NIIN HAUSKOJA KIRJOITUKSIA ON JOILLAKIN, ETTÄ PAKKO LÄHTEÄ VÄLILLÄ SALILLE, HEH...
(kesällä kun on tätä luppaikaa)

kts. video kuinka rauta nousee:
http://www.youtube.com/watch?v=VBqLjk-xF2k
(mun treenivideo viime viikolta, vink)

[Kalevi Vänskä]

... Geenipohjan voi säilyttää ja samalla koiramme voi parantua. Ajattelkaa leikkisästi: Astutetaan joka ikinen narttu ja otetaan niistä suvun jatkajiksi vain parhaat. Näin toimien jopa geenipohja voi mutaatioiden (geenimuunnosten) vaikutuksesta kasvaa...

Oot Esa varmaan melko oikeassa ajatuksessasi... mutta mutta, mihin pannaan kaikki ne koirat, joilla ei jatketa jalostusta tai joille vaan ei löydy kotia?
Olen aiemminkin kirjoittanut tästä; jos vuosittain rekisteröidään 1200-1500 pentua ja pentuekoko on noin kuusi kappaletta, tarvitaan 200 - 250 narttua tyydyttämään nykyisen kysynnän. Mitä luulet käyvän niille pentueille, joissa nartut monta sukupolvea taaksepäin ovat täysin tuntemattomia (=kokeissa käymättömiä) ? Oletko sitä mieltä, että mainokset täydellisestä vierassiitoksesta, puheet laajasta geeniperimästä ja erinomaisesta terveydentilasta saavat ostajat kilvan ostamaan kyseisten yhdistelmien pentuja?
Entä sellaiset ostajat, jotka haluavat kilpailla koirillaan kokeissa/näyttelyissä ? Millä vakuutat heidät, että juuri tämä - lähes tuntemattomista vanhemmista oleva - pentu on sinulle juuri se oikea?
Tai ne pettyneet ajokoiran (entiset)omistajat, jotka harkitsevat rodunvaihtoa/ovat jo vaihtaneet ?

Ihan vaan keskustelun aiheiksi ja meni satasella ohi aiheen

[esamäki]

Kyllä se on lindi paree että laitat vaan niitä koiries kuvia näytille, jos jotain täytyy esitellä. Niissä on tuota värivikaakin vähemmän.

[Esa Hanhela]

Ajatelkaa leikkisästi. Näin kirjoitin.

Joku maksajahan tuolle olisi löydettävä. Antaskohan EU tukea muutaman vuoden projektille.

Juurikin markkina voima tuhoaa lopulta koko jalon rotumme. Ja näin ollen voi olla hyvä että meillä on rodun sisällä kahta erillään jalostettavaa linjaa kettu ja jänis. Näin ainaki jonkin verran eri koiria käytetään jalostukseen.

Erittäin harva kasvattaja toteuttaa suoraan geenipohjan säilyttämiseen tähtäävää jalostusta. Itsekki joudun tunnustamaan että muut seikat painaa paljon enempi. Tätä se on.