Ilvestutkimushanke vireillä. Mielipiteitä?
Lähetetty: Ke Heinä 23, 2014 10:23 pmTutkimushanke:
Naaraiden merkitys ilvesten paikallispopulaatioiden muodostumiselle ja kehittymiselle
Hankkeemme tarkoitus on tutkia ilvesten paikallispopulaatioiden muodostumiseen ja kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Hanke on nelivuotinen.
Etelä-Suomen ilvespopulaatio on yhtenäistä populaatiota, sillä alueella ei ole havaittavissa merkittäviä levittäytymisesteitä. Ilvestiheydet, metsästysverotuksen voimakkuus ja ilvesten levittäytymishistoria kuitenkin eroavat alueiden välillä. Kaakkois-Suomi toimii hankealueessamme ajallisesti pitkän, vakiintuneen ilveskannan alueena ja ilveksen pääasiallisen ravinnon eli pienten hirvieläinten tiheyden suhteen harvan kannan alueena.
Ilveksen kannanarviointi nojaa havaintoihin pennullisista naaraista, mutta ei tiedetä, kuinka paljon ne jakavat elinpiiriään toisten pennullisten naaraiden kanssa. Oletamme, että naaraiden elinpiireissä voi olla jonkin verran päällekkäisyyttä, ja että toisilleen sukua olevien naaraiden elinpiirit menevät enemmän päällekkäin kuin ei-sukulaisten elinpiirit. Pelkästään maisemanrakenteen elementit tai ravinnon saatavuus saattavat kuitenkin myös selittää elinpiirien päällekkäisyyden. Sukulaisuus on vain yksi selittävä tekijä. Oletamme, että naaraat eivät siedä sukulaisiaankaan omalla elinpiirillään, jos ravintoa on niukasti. Tutkimuksen tulokset selkeyttävät ja tarkentavat paikallistason kannanarviota ja auttavat ymmärtämään mm. miksi ja miten ilvestihentymiä muodostuu.
Tutkimusta varten pyrimme pannoittamaan pennullisia naaraita tai vielä syntymäalueellaan olevia pentuja. Panta- ja lumijälkiseurannasta saadaan tietoa pennullisten naaraiden elinpiirien koosta ja sijainnista. Pannoitusten ja lumijälkiseurantojen avulla löydettäviltä naarailta kerätään samassa yhteydessä myös DNA-näytteet, joista selvitetään yksilöiden sukulaisuussuhteet.
Ilvesten elävänäpyynti tapahtuu pääosin loukkupyyntinä yhteistyössä paikallisten metsästäjien ja maanomistajien kanssa. Loukkupyyntiä varten loukkua pitävällä täytyy olla metsästysoikeus alueella, pelkkä maanomistajuus ei riitä.
Pyrimme kouluttamaan myös kiinnostuneita vapaaehtoisia avustajia mm. lumijälkiseurantaan ja DNA-näytteiden ottoon.
Lisätietoja:
Annika Herrero
annika.herrero@rktl.fi
p. 050-5734479
Katja Holmala katja.holmala@rktl.fi p. 040-1878239
Naaraiden merkitys ilvesten paikallispopulaatioiden muodostumiselle ja kehittymiselle
Hankkeemme tarkoitus on tutkia ilvesten paikallispopulaatioiden muodostumiseen ja kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Hanke on nelivuotinen.
Etelä-Suomen ilvespopulaatio on yhtenäistä populaatiota, sillä alueella ei ole havaittavissa merkittäviä levittäytymisesteitä. Ilvestiheydet, metsästysverotuksen voimakkuus ja ilvesten levittäytymishistoria kuitenkin eroavat alueiden välillä. Kaakkois-Suomi toimii hankealueessamme ajallisesti pitkän, vakiintuneen ilveskannan alueena ja ilveksen pääasiallisen ravinnon eli pienten hirvieläinten tiheyden suhteen harvan kannan alueena.
Ilveksen kannanarviointi nojaa havaintoihin pennullisista naaraista, mutta ei tiedetä, kuinka paljon ne jakavat elinpiiriään toisten pennullisten naaraiden kanssa. Oletamme, että naaraiden elinpiireissä voi olla jonkin verran päällekkäisyyttä, ja että toisilleen sukua olevien naaraiden elinpiirit menevät enemmän päällekkäin kuin ei-sukulaisten elinpiirit. Pelkästään maisemanrakenteen elementit tai ravinnon saatavuus saattavat kuitenkin myös selittää elinpiirien päällekkäisyyden. Sukulaisuus on vain yksi selittävä tekijä. Oletamme, että naaraat eivät siedä sukulaisiaankaan omalla elinpiirillään, jos ravintoa on niukasti. Tutkimuksen tulokset selkeyttävät ja tarkentavat paikallistason kannanarviota ja auttavat ymmärtämään mm. miksi ja miten ilvestihentymiä muodostuu.
Tutkimusta varten pyrimme pannoittamaan pennullisia naaraita tai vielä syntymäalueellaan olevia pentuja. Panta- ja lumijälkiseurannasta saadaan tietoa pennullisten naaraiden elinpiirien koosta ja sijainnista. Pannoitusten ja lumijälkiseurantojen avulla löydettäviltä naarailta kerätään samassa yhteydessä myös DNA-näytteet, joista selvitetään yksilöiden sukulaisuussuhteet.
Ilvesten elävänäpyynti tapahtuu pääosin loukkupyyntinä yhteistyössä paikallisten metsästäjien ja maanomistajien kanssa. Loukkupyyntiä varten loukkua pitävällä täytyy olla metsästysoikeus alueella, pelkkä maanomistajuus ei riitä.
Pyrimme kouluttamaan myös kiinnostuneita vapaaehtoisia avustajia mm. lumijälkiseurantaan ja DNA-näytteiden ottoon.
Lisätietoja:
Annika Herrero
annika.herrero@rktl.fi
p. 050-5734479
Katja Holmala katja.holmala@rktl.fi p. 040-1878239