Käyttöarvoltaan hyvä koira

[Eino Niemelä]

Vaikkei kaikkea tiedä ,saattais tämäkin narttu tarhaan sopia,paljon hyvää ensi näkemälllä. https://www.youtube.com/watch?v=T9WOe8kxgQI

[vilajoki jouni]

Sijoittumisindeksiä voi vääristää se, että koiran kilpakumppanit ovat toistuvasti maan huippua.
Silloin keskitason koira jää yleensä jonon loppupäähän ja indeksi automaattisesti alle sadan.
Myös huippukoirille tulee huonoja sijoituksia joskus koirasta johtuen mutta joskus myös kovasta seurasta (esim kilpa karsintoineen). Suuressa koemäärässä 1-2 epäonnistumista ei haittaa mutta pinessä se vääristää tulosta liikaa.
Molemmat tilanteet voi kyllä korjata kun vertaa koirien pistekeskiarvoja.
Koiran vähäinen koekäyntien määrä vääristää myös tulosta ja se pitää ottaa huomioon seuraavilla korjauskertoimilla
1 koe korjauskerroin 1/3
2 koetta kerroin 1/2,2
3 koetta kerroin 1/1,9 jne
13 koetta kerroin 1/1,1

Sen jälkeen eri aikojen ja koemäärien sijoitusindeksit antavat varsin hyvän kuvan koiran omasta ajokyvystä ja pentujen yli 100 olevien indeksien osuudesta saa hyvän kuvan taidon periytyvyydestä. Parhaimmilla koirilla se on yli 80%.
Olen testannut aineistoni ilman pitkiä kokeita eikä sen mukana olo vääristyä tilannetta. Periytyvyyden osalta saadaan luotettavampi ja kattavampi tulos.

Tarttis kattoo niit kokees epäonnistuneit ,kun huonoil alueil ja huonoil keleil näyttäis ettei kokeis hyvii koirii oliska
Hyvätki voivat melkein toistuvast sijoittuu häntäpäähän karsinnois vaikkei tuloksen tarttis olla mikään tähtitietellinen

[vilajoki jouni]

hyvä se kyllä tosin on sellaistakin koiraa joka on käynyt paljon kokeissa ja jopa menestynyt,päästä livenä metässä kuulosteleen ,onko niille tuloksille todellista katetta,quote]
Jos koira on käynyt 10 koetta on sen työskentelyä arvostellut aika moni tuomari. On tuomaritoiminnan väheksymistä esittää, että omalla kerran tai parin kuulostelukokemuksella voi jonkin koiran kyvyistä sanoa yhtään enempää.
Se mitä toteat lopuksi on kyllä totta. Menestys vaativissa olosuhteissa on osoitus koiran kyvystä.

Jos koirien jaotteluun käyttää Jounii ideaoimaa sijoitusindeksiä ja indeksin laksee koirille sitenb että keskiarvo 100 ja välille 90-100 sekä 100-110 tulee molempiin n 1/3 koirista, on todelliset huiput indeksi 110 yläpuolella. Niitä on silloin 1/6 eli n 17-18% koekoirista. Vuoden 1988-2014 välillä on ollut yli 16000 koekoiraa ja noita huippuja niistä vähän yli 3000.
Kun laskee kaikille koekoiria jättäneille koirille, miten suuri osuus noita huippuajureita on jälkeläisistä, pääsee käsitykseen koiran perityskyvystä.
Ohessa on muutamia, joilla eniten koejälkeläisiä 1988- kokeissa.
SF18407U/82 POKU 225 > 21%
SF08978V/81 PIRTTIRINTEEN ASSER 182 > 15%
SF177345/77 KASKEN HAI 154 > 10%
SF19205/91 JETRO 137 > 20%
SF39133/93 MUURIVUOREN URJA 136 > 18%
SF19180S/82 KONIKANGEN HAPATUS 130 > 21%
SF15659E/81 RIKU 127 > 27%
FIN16142/03 POKON MIKA 123 > 18%
SF207051/82 RESSU 122 > 12%
SF10080F/81 RYMY 117 > 13%
SF23886/86 KYRÖNPERÄN KALLE 114 > 15%
SF013454/84 JEHU 96 > 11%
SF09778/89 JARRUMIEHEN AATU 95 > 24%
SF05697G/84 JYSKY 92 > 15%
SF13691/91 HOVIPOLUN SAKKE 92 > 16%
SF07903/88 JULLI 91 > 19%
SF09192/91 HELIMARIN JOKO 84 > 19%
SF165903/83 PURONPERÄN HEMPPA 82 > 11%
FIN57143/07 MANNIKARIN LOJO 78 > 31%
SF211278/84 PEIKKO 78 > 22%
SF14968V/77 PIUHAN RAMI 78 > 14%
SF38414/92 MUURIVUOREN RIETU 77 > 26%
SF18182/92 JARRUMIEHEN JATSI 77 > 10%
SF01555/88 PURON KESSU 73 > 22%
FIN37732/97 KÄSKEVÄN EETU 73 > 22%

Näit uroksii on niinpaljon et niit riittää koko maan laajuisest.
Jos käytetään jonkun reppumiehen urost se on niinkun sylkäsis kiukaal

Laita lista näist 80 - 90 luvun listas olevist koirist 10 v ,kun niil luulis olevan sukulaisii 12 joka lohkon alueel.
Niist vois tehdä joukkueen jotka eteläs pärjäävät esim karsinnois:D
Kaikil etelän karsinnois käyneil koiril taitaa olla rekisteriottees joku näist uroksist.

Nartun ja koealueen eron huomaa kun vaakal on sama uros
Täs listas on 14 urost jotka ovat 10 v sasäl syntyneet.

Narttui voi olla saman uroksenlistas 1 tai useampi kerta eli narttu voi olla % oikein hyvä.

Nää listat saa romahtamaan helpol kun ottaa listalt pois pari kolme parast narttuu ja niiden
jälkeläiset , niin eivät ne jatkais tähänpäivään asti mitään jollei niit olis ikinä ollu:wink:

Narttu ja nartun omistaja vaikuttavat paljon niit hyvii pentueit voi olla paljon mut niit voi
olla reppumiehil.
Epäonnistuneist kokeist voi kattoo mitä reppumiehet niist ajattelevat ,kilvan suosikit jos
epäonnistuvat siel epäonnistuu myös moni muu, pitää kattoo mitenpaljon koiral voi antaa
anteeks epäonnistumisii

[Eino Niemelä]

Aika koira jäi pois listoilta ,kolminkertainen kuningas Kihu jolla 3 kuningasjälkeläistä,minä ainakaan pysty ohittaan millään on niitä ollut kovia uroksia suomessa.

[Voitto Sorvoja]

Niin vain jäi pois, luvut 21 kpl ja 33%. Ketut kun kiinnosti enempi.
Yleensä koirille tulee tuota kärkikastia 1 kpl/pentue, parhaimmille periyttäjille 2 -3 kpl/pentue. Kaikilla koirilla suurin osa jälkeläisistä on keskitason ajureita.
Kaikille hyvillekään koirille ei satu innokasta omistajaa, joten tilastoilla ei pysty kaikkia hyviä poimimaan esille - toivottavasti riitävästi.

[Eino Niemelä]

Ei sitä voi ainoaa 3 kertaista Mestaria pyyhkiä mistään listoilta,kun toista samanlaista ei ole olemassakaan,kellä muulla on 3 kuningasjälkeläistä, vastaan ei kellään.mitä periyttäjiin tulee,johon kyllä moni asia vaikuttaa,niin jokaista 100 jälkeläistä kohden pitäisi olla 10 kva jälkeläistä ja nykyisin on onneksi rajat ,ja menneistä paras periyttäjä Joko ja Poku

[Eino Niemelä]

Mutta paras periyttäjä on edelleenkin se NARTTU jos se on periyttäjä narttu Ja ennenkaikkea vasta sitten kun löytää uroksen tai urokset jotka juuri sille sopii,saa sille olla mikä Tilastohirmu tahansa vaan kyseessä,mutta kun ei sovi niin ei passaa,pitäs löytää juuri sille sopiva,ja siinä se onnistuminen syntyy jos on syntyäkseen.

[petri kujanpää]

Muurivuoren Serillä 164 kpl jälkeläisiä,joista 19 kpl Käyttövalioita,ykkösen ajaneita en jaksanu laskea..

[vilajoki jouni]

Mutta paras periyttäjä on edelleenkin se NARTTU jos se on periyttäjä narttu Ja ennenkaikkea vasta sitten kun löytää uroksen tai urokset jotka juuri sille sopii,saa sille olla mikä Tilastohirmu tahansa vaan kyseessä,mutta kun ei sovi niin ei passaa,pitäs löytää juuri sille sopiva,ja siinä se onnistuminen syntyy jos on syntyäkseen.

Olen samaa mieltä et narttu periyttää .
Mut lisäisin siihen viel et pennul täytyy löytää ostaja joka kokeis käy riittäväst
Jollain koiral voi riittää käyttövalioks tuloon 4 koekertaa joku saa kokeis käydä 30 kertaa.
Reppumiehet voivat laskee nekin päivät jotka menevät pilal kunnei koira toimi riittävän hyvin.
Jos kaikil pennunostajil olis elämäntarkoitus saada omistettuu yks käyttövalio sil voi kokeis
käydä niinkauan kun sel koiral henki pihisee
Hyvii koirii voi olla paljon mil ei olla näyttelys eikä kokeis käyty.
Hyvii sukulaisii voi niilki koiril olla.

Näyttelyn voi laittaa kaikil pakolliseks
Jos on varaa ostaa koira niin 30 euron yks näyttelykerta ei paljon hintaa nosta.

Miks koiraa rankaistaan jos siit käyttövalion tahtoo tehdä
Miks koiral täytyy lonkat kuvata jos sitä jalostukseen käyttää
Pentueen yks koira ei takaa et puoltusinaa tai enemmän sen sisaruksist kuvat olis samanlaisii.
Siin saiski rahaa kerättyy hyvin kun kaik sisarukset joutuis kuvis käymään.

[Eino Niemelä]

Kva Vili -95 Tämä oli ainakin sopinut monen nartun kanssa 104 jälkeläistä 14 kva jälkeläistä ja siihen muut palkitut,mutta kuka osaa sanoa mikä periytti,oliko se uros vai periyttäjä nartut,hyvistä nartuista yleensä tosiaan tulee hyviä jälkeläisiä,mutta ne muut seikat vaikuttaa myös, niinkuin Jouni totesi.

[Voitto Sorvoja]

Muurivuoren Serillä 164 kpl jälkeläisiä,joista 19 kpl Käyttövalioita,ykkösen ajaneita en jaksanu laskea..

Seriltä tuli paljon KVA-jälkeläisiä mutta vain 4 kpl sijoitusindeksillä mitaten kuluu parhaaseen kuudesosaan. Koko useamman polven jälkeläiskanta huomioiden on sen prosentti 9 %, kun keskimäärin pyöritään 18 %:ssa. On muitakin koiria, joilta huippuyksilöitä ei juuri tule mutta siltikin jälkeläisaines on keskimääristä parempaa. Syitä voi itsekukin arvailla.

[vilajoki jouni]

Sanotaan et pojast polvi paranee.
Voi olla et tytöist polvi paranee.
Kun kattoo niin hyväst nartust voi tulla 2-3 käyttövalioo ja taas niiden pennuist voi käyttövalioit tulla.
Vähänkäytetty uros voi kilpailla niit keskitason narttui vastaan, mitä hyvä uros on jättäny jälkeensä.
Ei voi odottaa muutamast pennust maan parhaimpii tai huonoimpii.

[jari huttunen]

Onkos pitkissä kokeissa täysin eri tuomarit kuin "tavan" kokeissa?On tullut oltua tuomarina kettu ja jäniskokeissa, pitkissä ja lyhyissä, yhteen aikaan paljonkin.Nyt sitten leimataan täysin epärehelliseksi.Vissiin ruvettava sytyttelemään saunankiuasta tuomarikorteilla ja järjestön maksukuitilla?

Jos arvostelullasi minua tarkoitat, niin tarkoitukseni ei missään tapauksessa ole arvostella tuomareita yleensä. Arvelisin "allekirjoittaneen" kokemukset kokeista olevan riittävän laajan muutaman vuosikymmenen ajalta (molemmissa tuomarikorteissa pari lisälehteä kuitattuna, lisäksi kymmeniä koetoimikunnan pj:n tehtäviä). Näkemykset epäkohdista perustuvat kokeiden tietokannan silmäilyyn: Löytyy useita PK-tuloksia, joissa esim. haukkunumero pitkissä on 3-4 pistettä korkeampi kuin muissa kokeissa j.n.e. Ei niitä paljon ole, mutta niillä on helppo yleistää pitkän kokeen arvostuksen mollaamiseen. Ihan lähivuosinakin on esim. SAJ:n vuosittaiset kilpailut ratkaistu kovilla PK-tuloksilla (ansiosta ?). Onneksi ei enää !
Voiton listasta kun katsoo koirat, joiden jälkeläisistä yli puolet on sijoittumisindeksissä keskiarvon yläpuolella, niin kyllä ne kaikki on tunnustettu muillakin perusteilla hyviksi peryttäjiksi !

En halua arvostella ketään,tuntuu vain että pitkää koetta vastaan on suurikin epäluottamus?Samat tuomarit on pitkässä ja normikokeessa.Ehkäpä asiassa olisi vielä vakavan keskustelun paikka,järjestön johtoa myöten?

[jari huttunen]

Kyllä Aimo varmaan on ihan asian ytimessä,hyvä se kyllä tosin on sellaistakin koiraa joka on käynyt paljon kokeissa ja jopa menestynyt,päästä livenä metässä kuulosteleen ,onko niille tuloksille todellista katetta,ja ne merkinnät olisi lappuihin saatava vastaamaan,sitä mitä metsässä tapahtui,suurin ns.epäkohta ainakin omasta mielestä on se pitäisi uskaltaa rohkeasti laittaa nekin epäkohdat ,jos kerran varmasti sellaisen on todennut koiran toiminassa,ei koiran omistaja voi ovet paukkuen lähteä ajamaan pois jos kerran negatiivistä ylöslaitettavaa koirassa ilmenee,kun laput on mahdollisimman oikein ,sekä hyvässä ,että pahassa ylhäälle laitettu,se palvelee jalostusta aivan varmasti paremmin,jos koiraa ei kerran itse pääse metsään katsomaan,vaan valinta on tehtävä muulla perusteella.Jariko se kyseli ,miten ennen ukot osasi ennen jalostaa koiria,vaikka ei minkään valtakunnan indeksiä missään,mutta minä uskon näitten tehneen niin,kuin eräs kaveri jo -60 luvulla minulle kertoi,jos pentueen joskus teet se pitää , ensinnäkin olla hyvä narttu ,ja vasta sitten katseleen urosta,niin sun pitää päästä sen uroksen kanssa mahdollisimman huonoilla keleillä testaileen,mitä silloin tapahtuu,kyllä ne hyvät hyvillä keleillä ajaa kaikki hyvin ,ei niistä silloin eroja esille oikein saa,mutta miten suoriutuu oikein huonoista olosuhteista,silloin ne veret vasta punnitaan,mikä koira yrittää oikein kovasti,vaikka kaikki lyö vastaan,siinä sulla on astutus uros.

Einolle kiitos vastauksesta,asia oli kyllä tiedossa,kysymykseni yritti olla hiukan ironinen tai ehkäpä jopa sarkastinen.Todennäköisesti Eino vie minua vastauksellaan kuin pässiä narussa mutta mitäpä noista!

[Eino Niemelä]

kysymyksessä lienee nuori uros ,ei tosiaan kävele ajolla,haukku ei päätä huimaa,ja kaiken lisäksi nartun/pennun piukutusta,mutta hyvääkin näyttäisi olevan ,mutta kuinka paljon se ei tollasissa pätkissä selviä. https://www.youtube.com/watch?v=o2Izla4A3zw