Suomen Ajokoirajärjestö

Kun koira kilpailee huonoil alueil huonoil keleil se pudottaa muidenkin sukulaistensa jalostusindeksii kuin omaansa.
Samoin hyväl kelil hyväl alueel kilpaileva nostaa muidenkin sukulaistensa jalostusarvoo kun omaansa.
Koiralt vaaditaan enemmän huonoil alueil ja huonoil keleil ,se voi joutuu voittamaan suuren joukon hyväindeksisii koirii.

Ja huonoil alueil hyvil keleil kilpailevat koirat nostavat huonoil alueil huonoil keleil kilpailevien sukulaistensa indeksiä

Pentti Alhosaari kirjoitti:Ja huonoil alueil hyvil keleil kilpailevat koirat nostavat huonoil alueil huonoil keleil kilpailevien sukulaistensa indeksiä

Ei välttämät nosta kun Miiarinteen Masi löysi ensimmäisen jäniksen 11 minuutis ja toisen 47 minuutis sai hakunumeroks
7,5 ja miinuksii hakulöysyydest 1 Haun laajuus ilman yöjälkee kohdas 20 oli 5 ja lämpötila + 13 ja sijoittus 3/10
240 min tyhjis hauis on melkein varmaa ettei hakulöysyyt ole.
Sijoitus on hyvä mittari ,koirii saa olla mitenpaljon vaan niin sijoitus voi pysyy melkein samana.
Usein Miiarinteen Masil on annettu minuutteihin-nähden huono hakunumero mut vastaavast maason numerot ovat 4 -5
Sijoitus on ollu hyvä melkein aina eli huonompii koirii löytyy paljon ainakin jos sijoituksii katsoo.
Harvoin hyvil keleil sopiikaan porukkaan kun sinne menevät muut koirat.
Koirien osallistumisist näkee mihin kokeisiin koirat osallistuu tai mihin pääsevät.

Jos hakunumeron antamises oltais yhtä tarkkoi kun haukkunumeron ja ajotaitonumeron kans ei yli 100 min haust sais
kun 8 ja vois esim 11 min haust antaa 9 tai 10 ja yli 100 min haust 8 tilal 6 eikä tuuril löydetyst tarttis antaa kun 8 ja
toisen erän tyhjäst 3 eli tyhjä haku pudottaa hakunumeron 5,5 :teen.
Koiran suosio ei nostais numeroo niinpaljon ,vähemmän suositul voi vaik antaa aina lyhyestäki haust 8 tai alle 8 mut
suositun koiran numeroi ei voi oikeinpaljon yläkanttiin laittaa.
Koiral täytyy olla hyvä hajuaisti jos haukkuu paljaalmaal monta tuntii vanhoi jälkii .
Ajolöysyyt koira antaa jos ajos haukkuu vanhoi jälkii ,voi kattoo näköhavainnoist ajettavast mitenvanhoi jälkii
koirat ajavat .

Ajolöysyyttä koira antaa minunmielestä silloin kun sillä ei ole jänistä edessään ja myös silloin kun koira vanhoja ajojälkiä paukkaa ja jänis on makuulla jossain lähellä ,ajolöysä voi paukkaa kauankin ja jänis voi sitten lopulta lähteä,mutta se pitäs kyllä ennemmin käydä toteamassa,mutta jos jostain syystä koiralla on tullut pitempi hukka ja se on ollut kokoajan hiljaa sinä aikana,mutta jänis on vaihtanut koiran tietämättä sinä aikana maisemaa ja koira lopulta törmää vaikka 25-30min kuluttua siirtymä jälkeen ja alkaa haukkua tosin harvasti,mutta etenee jälkeä hyvin varmasti ja saa lopulta tiukan ajon,niin ei tuo vielä ajolöysyydeltä vaikuta ,ainakaan minun mielestä,ja myös Pauli voi olla samaa mieltä,voi olla joku muutakin mieltä.

Koekortis tarttis olla kohta 25 mist näkis annetaanko tuomarin seurata koiraa.
Seuraamal näkee tutkast jos koira haukkuu hakulöysää vaik aarin alal .
Koiran ajoo kun pääsee tutkast seuraamaan pystyy erottamaan muistuttiko se aarin alal haukkuminen ajoo.
Ajolöysyyt ei pysty edes tutkast kattomal näkemään kun ajonaikana koira harvoin aarin alal jää pyörimään.
Ajolöysyys taitaa olla paljon yleisempää mitä pystyy toteamaan eli melkein aina ajavaa koiraa minkä edes
jänis nähdään sitä pääsee rankaisemaan näölt ,jollei ajettavast tiedä missä se menee ,on turha ajoo seurata.
Munmielestäni Haukun kertovuudes tarttis numeroi olla 1 - 10 silloin tietäis tarkemmin missäpäin vois olettaa
ajettavan menevän alle 2 min kertovuus 10 alle 3 min 9 alle 4 min 8 alle 5 min 7 alle 6 min 6 alle 7 min 5 .
Joka havainnost tarttis oma numero antaa (mihin menee ajoo seuraamaan jos koira on 20 -30 min jäljes )
Näköhavainnoil pitäis antaa enemmän arvoo ,kyllä koira kertoo usein paremmin mitä numerot näyttää mis
ajo kulkee.

Kun nyt käänty tähän,niin omasta mielestä hakylöysyydestä pitäs käyttää sanaa HAKUHERKKYYS,sillä koiralla on AINA silloin yöjälki nokkansa alla,ajolöysyys on nimensä veroista sillä koiralla ai ole MITÄÄN nokkansa alla,ellei vanhoja ajojojälkiä lasketa,mutta niistä ei paljon apua ole,hakulöysyydeksi muuttuu vasta siinä vaiheessa jos koira ei saa YLÖS tai se on ajoa muistuttavaa ja kestää liian kauan,hakuherkällä koiralla on AINA hyvä nenä ja jos pää on kunnossa sitä ei koskaan tule liikaa,ajolöysällä on aina kopassa vikaa kun kerran turhaa haukkuu.metsästyksenkin kannalta paha vika .

Eino Niemelä kirjoitti:hakuherkällä koiralla on AINA hyvä nenä

ei kai ihan näinkään? Voihan koira antaa ääntä, mutta ei silti löydä jänistä tai haku kestää ja kestää. Vai ymmärsinkö väärin.

Munmielestäni löysyys on väärä sana koiran tekemil virheil.
Jos nuori koira ajaa lähel 100 pistet sitä ei enää kokeisiin viedä kun löysyys on sellanen sana ettei koiril mennä kokeis.
Juur löysyyksist tarttis koirii kiinni saada opittais muuttamaan löysyysnimike vaik hrkkyydeks.
Tuomaritki sais tutkal seurata kunnei ole pelkoo löysyydest sen voi laittaa puutteelliseks ajotaidoks mis voi virheit
tulla.
Mettä voi olla jäljetön eikä koira hauku ,mut jos opas tietää et mettäs on jänis koiraa ei tartte ohjata.
Usein pilataan koiran haku hosumal ,mut sanotaan ettei hosumal tule kun kusipäisii kakarii,mikä sekään ei
pidä aina paikkansa ,vaik isä hosuu kakarat voivat olla rauhallisempii.
Ei periytyminen ain ole ihan jalostusarvost kiinni.

Harri Hintikka kirjoitti:

Eino Niemelä kirjoitti:hakuherkällä koiralla on AINA hyvä nenä

ei kai ihan näinkään? Voihan koira antaa ääntä, mutta ei silti löydä jänistä tai haku kestää ja kestää. Vai ymmärsinkö väärin.

Ei johdu nenästä vaan korvien välistä

teppo tuomola kirjoitti:

Harri Hintikka kirjoitti:

Eino Niemelä kirjoitti:hakuherkällä koiralla on AINA hyvä nenä

ei kai ihan näinkään? Voihan koira antaa ääntä, mutta ei silti löydä jänistä tai haku kestää ja kestää. Vai ymmärsinkö väärin.

Ei johdu nenästä vaan korvien välistä

Ei koiran tartte haukkuukka kun korvienvälisen eron huomaa ,jos 4-5 maastos hakee tyhjän silloin korvienvälis ei
ole kaikki kunnos ja jos koiralt loppuu ajotaito lyhyeen silloinkin voi korvienvälis olla vikaa.
Toisten koirist voi löytää hakemal helvetist vikoi ,omist koirist niit ei osata hakee.

Kokeilkaa oikein hakemal hakee vikoi omist koiristanne ,toiset voivat auttaa siin jollei itte löydä niit.

tarkoitin hakuherkkyyttä

Kyllä se poijjaat näin on ,sen verran näitä rakkeja on katasteltu ,koira joka VÄHÄN poksaa yöjäljellä,ja juuri se JOS PÄÄ KUNNOSSA poksaa juuri OIKEIN on se kaikkien paras Ajuri ,ei pysty muuta mieltä olemaan kun näitä tsekkailee tarpeeksi kauan ja tarpeeksi PALJON .En tarkoita koiria jotka poksaa ,muttei saa YLÖS ,ne on sitten jotain muuta.

Juuri sopivasti yöjäljelle poksaava koira on niin tervepäinen,ettei siinä esiinny Ajolöysyyttä,näyttää olevan sellaisiakin jotka kylllä poksaa yöjäljelle,mutta kun ne MYÖS on AJOLÖYSIÄ,niin jossainhan on silloin vikaa ja se vika on väistämättä PÄÄ KOPASSA,näin yksinkertaista se on.

Ja tällainen aamullakin poksaava koira joka viedään iltapäivällä täysin kuivalla kelillä paljaalla ,poksaa vielä pesän lähellä muutamia poksuja jopa 5-7 kertaa ,kun sitten lähtee,niin mitä muuta se voisi olla kuin loistava NENÄ,Tuohinokat on siinä tilanteessa TÄYSIN hiljaa ja ylipäätään saako edes ylös