Palkintotuomarin etiikka, onko sitä?

Täällä voit vaihtaa mielipiteitä. Kirjoitukset voivat olla "räväköitäkin" mutta niiden tulee olla asiallisia.

Palkintotuomarin etiikka, onko sitä?

ViestiKirjoittaja Iitapiru! päivämäärä Ke Elo 09, 2006 12:26 pm

Onkohan kaikki palkintotuomarit sissäistänneet tämän harrastuksen? Täsähän pitäs toimia ajokoiran jalostuksen parhaaksi vissiinki? Niin mie olen asian käsittäny. Tuomarintitteli on kärsiny melekosia kollauksia täälä, vaikka sen tittelin häätys olla yhellainen arvonimi. Mikä on teile tämän harrastuksen päätarkotus? Koiran jalostuksen etteenpäin vieminen, vai katteus? Se on palakintotuomarila aika painava sana koiran jalostusarvosta, ku se laittaa arvostelunsa paperille. Niin, että mennäänkö koiran, vai isännän ehoila. Selevähän tämä pitäs olla, mutta kuhan kysyin.
Iitapiru!
 

Re: Palkintotuomarin etiikka, onko sitä?

ViestiKirjoittaja ES päivämäärä Ke Elo 09, 2006 12:55 pm

Iitapiru! kirjoitti:Onkohan kaikki palkintotuomarit sissäistänneet tämän harrastuksen? Täsähän pitäs toimia ajokoiran jalostuksen parhaaksi vissiinki? Niin mie olen asian käsittäny. Tuomarintitteli on kärsiny melekosia kollauksia täälä, vaikka sen tittelin häätys olla yhellainen arvonimi. Mikä on teile tämän harrastuksen päätarkotus? Koiran jalostuksen etteenpäin vieminen, vai katteus? Se on palakintotuomarila aika painava sana koiran jalostusarvosta, ku se laittaa arvostelunsa paperille. Niin, että mennäänkö koiran, vai isännän ehoila. Selevähän tämä pitäs olla, mutta kuhan kysyin.


Minulle kokeisiin menon korkein kynnys on aina ollut juuri tuomareitten soittelun vaikeus. Se on monesti melkein liian korkea se kynnys huolimatta siitäkin, että ovat minulle aina höylisti tuomariksi lähteneet, ja se onkin se mikä minua hävettää...kerjätä heitä tekemään pyyteetöntä työtä räntäsataaseen minimaalisen pienellä korvauksella. Ainoa vastaus minulle on siitä kysymyksestä jäänyt, että ovatkohan he sisäistäneet tämän tuomarin tehtävän vähän liiankin tunnollisesti itseensä, kun vielä vanhoina ukkoinakin siihen vapaaehtoisesti, ja iloisella mielellä suostuvat.

Kyllä heillä Suomenajokoiran täytyy olla se kantava voima, joka heitä jaksaa kannustaa sinne metsään..kaikesta nekatiivisestakin palautteesta huolimatta.

Minun täytyy tässä heitä kaikkia yhteisesti siittä kiittää täydestä sydämestä..kiitos.
ES
 

ViestiKirjoittaja Vieras päivämäärä Pe Elo 11, 2006 12:02 pm

jos et nikkinen todellakaan sotke ajoja niin miksi nettikeskusteluja?
Vieras
 

ViestiKirjoittaja Vieras päivämäärä Pe Elo 11, 2006 8:15 pm

Kertokaapa mikä on sen hienompaa, kun kuulla oikein SUOMENAJOKOIRAN polttavaa ajoa kuulakkaassa aamussa. Siinä on tarpeeksi aihetta lähteä tuomariksi. Valitettavasti sitä ei aina kuule...
Vieras
 

ViestiKirjoittaja Vieras päivämäärä Pe Elo 11, 2006 8:33 pm

...vaan kuulee epämääräistä mölähtelyä ja...
Vieras
 

Palkintotuomarin etikka onko sitä

ViestiKirjoittaja Heppu päivämäärä La Elo 12, 2006 12:04 pm

[Vieras kirjoitti "]...vaan kuulee epämääräistä mölähtelyä ja...[/quote]
oliskohan tuo nyt sinisenkirjan mukaan tulkittava sitten yhtenä osana haukun ominasuuksista . Meinään minusta ooppera on mölinätä mutta osa
kansalaisista pitää sitä arvostettuna taiteena ja arvostavat laulajia .
Ei kaikki laula niin kuin Olavi Virta ja Katri Helena vaan joukssa on myös jokunen Lordikin . Että sellaisia ne on nuo meidänkin koirat
Heppu
 

ViestiKirjoittaja Eri päivämäärä Su Elo 13, 2006 11:54 am

Niin käytännössä kuin netissä on nähty monenlaista etiikkaa! Kovin tavallista on pitää omaa tuomarointia yksioikoisesti hyvänä ja oikeana tai ainakin oikeutettuna. Samalla voi käydä arvostelemaan toisia tai ainakin heittää epäilyksen varjon - voimakkaankin. Näillä palstoilla on viitattu tietyn ja tunnistettavan lonkkakuvatun koiran jälkeläiseen. Sellaisen lonkkakuvatun, jonka kuvat muka oli hävitetty. Nuo huhut uskon olevan peräisin sellaisesta puheesta, josta tuli kunnianloukkaustuomio käräjillä. Sen laista on etiikka!
Eri
 


Paluu KESKUSTELUPALSTA

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Majestic-12 [Bot] ja 1 vierailijaa