METSÄSTYSINNON ARVOSTELU AJOKOKEESSA

[miccis]

Eikö ole tavallisinta että koiraa ei näe ollenkaan hakutilanteessa ja se työskentelee ja saa ajon jonka ajaa loppuun. Sama tilanne toisessa erässä.

Eikös se homma ole niin, että tuomarin on pyrittävä selvittämään mitä se koira siellä haulla touhuaa (mahdollisuuksien mukaan, koiraa häiritsemättä). Voihan tuo vaikka vetää sikeitä kannon juurella ja odotella isännän pilliin puhallusta, jolloin pääsee autoon jatkamaan unia. Itse ainakin lähden hakua kohden käveleskelemään, jos mitään ei ala kohtuullisessa ajassa (maastosta riippuen 30-60 min haun alkamisesta) tapahtua. Sittenhän tuon näkee mitä se tuhertaa ja onko innossa moitittavaa, vai kenties haussa. Koirasta kun nyt kuitenkin näkee onko sillä "sata lasissa" vai löntysteleekö se vailla päämäärää.

(Tämäkin on kerran kokeissa koettu, koirasta ei näkynyt mitään ja ajoa ei kuulunut. Vanhempi tuomari oli sitä mieltä, että koiralla on jälki ja sitä se selvittelee, "innokas" koira kun on... Tovin tätä odottelua katsoneena tarkistin ohjaajalta koiran sijainnin ja läksin tarkastamaan tilannetta. Koira löytyi, tonki mättäitä ja kuljaili rennosti ilman haluakaan hakea jänistä pienellä hakkuuaukealla. Seurasin koiraa riittävän kauan homman todetakseni ja tein tästä päätelmät. Haku ja into heikot. Kerroin tilanteen ohjaajalle ja toiselle tuomarille. Tuomari olisi antanut komeasti innosta viitosen ja kylmästä haustakin hyvän numeron, kun koiraa ei näkynyt. Omat havaintoni kirjattiin kuitenkin kortteihin ja ohjaajakin tyytyi tilanteeseen valittamatta, tiesi koiran osaavan tehdä ajoittain tätäkin! Loppuun asti ei sitä hakuerää käyty, ohjaaja luopui, kun itsekin tarkasti tilanteen.)

Eli mitä opimme tästä... Tarkastakaa asian laita aina epäilyttävässä tilanteessa, jottei synny oikeusmurhaa puoleen jos toiseenkaan.

[Ruippa]

no näinhän se on et maalaisjärjellä ajateltuna asia on niin että ku into on moitteeton ni silloin se on 5.

Tarkka lainaus sääntökirjasta kohta 4.4. metsästysinto, sivu 35:
"... Mikäli koiran metsästysinnossa havaitaan erän aikana vähäisintäkään puutetta se alentaa aina numeroa."

- joutavaa ajanhukkaa jokaisessa yt-puhuttelussa ennen koetta

Ylituomari, puhuttelussaan ottaa esille asioita joita pitää kokeen kulun kannalta oleellisina ja siten yhdenmukaistaa kokeen arvostelun.

Yritysmaailmassa puhutaan tällä hetkellä johtajuusongelmasta, mitä se sit tarkoittaakin, Olisko meillä koulutusongelma
Tässä vastaus ongelmaan.
Lainaus:
Eli alentaa sana suomenkielessä tarkoittaa sitä, että sillä on jo jotain tienattuna, eli 5 pistettä.

Ei kannata tingata asiasta enempää, näin se vaan on. Myös tulevan syksyn kouluttajat varmaan sisäistävät/ymmärtävät tämän suomenkielen sanan oikein ja kouluttavat sen mukaisesti.

Olet Miccis aivan oikeassa. "Viitosen-linjasta" ovat vaahdonneet eniten omistajat ja kasvattajat joiden koirilla on taipumusta "vötkyilyyn".
Minulle olisi ihan sama vaikka alettaisiin käyttämään "kakkos-linjaa" kunhan koko maassa käytäntö on yhtenäinen.
Naurettavaa on myös joidenkin perustelut "viitos-linjasta" sillä perusteella, että kolmosen metsästysinnolla ei voi saada KUIN 98 pisteen tuloksen.
Lopettakaamme jo tämä täysin naurettava vouhottaminen intonumerosta. Annetaan sääntötoimikunnan tehdä työ ja toimikaamme sen mukaan - KAIKKIALLA SUOMESSA!

Jos ylituomarit olisi koulutettu sääntökirjan mukaisesti, he olisivat yt-puhutteluissaan kouluttaneet palkintotuomareita arvostelemaan metsästysinnon oikein. En missään vaiheessa ole puolustellut innotonta koiraa, enkä mielestäni ole vaatinut tuomareilta viitosia, he ovat myös koiranomistajia ja useat myös koemiehiä/-naisia. Lähinnä yritän peräänkuuluttaa suomenkielen oikein ymmärtämistä. Minulle käy nykyinen sääntökirja vallan mainiosti. Mutta ei jälkikäteen tehdyt lisälehdet.
Ote sääntökirjasta s.17, luku 19.
"Ylituomarin velvollisuus on muuttaa palkintotuomarien arvostelua, jos hän erää seurattuaan tai palkintotuomarien selostuksen kuultuaan on vakuuttunut, ettei arvostelu ole oikeassa suhteessa koiran suoritukseen."

Ylituomari ei ehdi seuraanmaan kaikkien koirien työskentelyä ja siksi hänen tulee luottaa metsässä tapahtuvaan arvosteluun.

Sääntötoimikuntahan on jo työnsä tehnyt ...

Kokonaista 10 vuotta, heille oli mandaatti annettu (sääntöjen huolto/korjaus), olisivat tehneet takuutyötä ja kerralla oikein.

Keskusteluissa on puututtu pelkästään koiran saamaan ansiopisteen määrään ( 0-5 ). Ansiopiste metsästysinnon kohdalla on samanlainen piste kuin muutkin ansiopisteet koiran arvostelussa. Ansipisteellä palkintotuomari palkitsee oman näkemyksensä perusteella ja sääntökirjaan tukeutuen koiran suorituksen sen ansion mukaan.

Ansiopisteet ovat ne pisteet, joista tulos lasketaan.

Eikö ole luonnollista antaa vaativasta ja pitkäkestoisesta, koiraa rasittavasta suorituksesta parempi metsästysinnon ansionumero kuin lyhyeestä, helposta ja vaatimattomasta suorituksesta?

Yritämme kaikki ajokoiramiehet ja naiset jalostaa ajokoiraa (joka nopeasti saa jäniksen liikkeelle), emme jalosta sääntöjä.
Nopea ylösottokyky kaikissa olosuhteissa pitäisi olla parempi/haluttavampi ominaisuus, kuin pitkäänpuurtava, joskus tulokseton haku, olkoonkin/osoittakoonkin se erinomaista(5) mi:tä.

Meillä voi siis olla maastokortti täytettynä niin ,että lisätiodoissa on viitoset ja varsinaiset ansiopisteet ovatkin kolmosia. Näin toimien tuomme koiran metsästysinnon todellisen tason kaikkien tietoisuuteen ja koira saa pisteensä ansioidensa mukaan.

Ei voi olla, lisätiedot täydentävät ansiopisteitä, tai noiden numeroiden pitäisi olla toisinpäin (ans.pist=5 ja lisät.=3), viitaten ylläoleviin lainauksiin.
Lisätiedot ovat kasvattajille ja ansiopisteet kilpailijalle.

(Ajokoiramiehessä oli aivan loistava vertaus aikoinaan. Nimittäin s.eksihullusta i.mpotentista...)

En muista juttua, mutta ei kannata näillä palstoilla harrastaa vanhempiin kohdistuvaa ironiaa, ellei oo omakohtaista kokemusta.



edit: tarkensin hieman aiempa viestiä ja korjasin kirjoitusvirheet.

[Vieras]

Sääntötoimikunnalla oli ennen näitäkin sääntöjä helevetin hyviä ehdotuksia, jotka teilattiin. Tunnen monta kyseisien sääntöjen kehittelijöitä ja tiedän, että he ajoivat joka v.tun aamu minua vastaan,töihin mennessäni, testaamaan ehdotuksiaan käytännössä.
Nykysäännöt avat ihan hyvät kun tuo MI nyt sisäistetään kunnolla.
Nikanderin Jussin kirjoitus Ajokoiramiehessä oli minusta aikas hyvä kuvaamaan intoa.

[miccis]

otetaan tällänen esim,kasvattaja valitsee nartulleen urosta,kyseinen koira on saanut kerran innosta 2. ni eikö asia ole näin että jos kokeessa on ollut 3.linja ni innossa on ollut vain vähäistä huomauttamista?taas jos koe on käyty 5.linjalla ni koira on ollut todella huono intonen?ni täs tapauksessa jää epäselväksi koiran into,eikö vain?ajokokeet saa lopettaa jos tämä asia ei selkiinny,varmasti koekäynnit vähenevät entisestään...

Tämähän se on suurin ongelma nykyään! Ei voi luottaa muuhun kuin omaan arvioon, koska hommia ei tehdä samalla tavalla.

- joutavaa ajanhukkaa jokaisessa yt-puhuttelussa ennen koetta

Ylituomari, puhuttelussaan ottaa esille asioita joita pitää kokeen kulun kannalta oleellisina ja siten yhdenmukaistaa kokeen arvostelun.

Jos jokaisessa kokeessa täytyy aamulla tingata "oikeasta" innon arvostelutyylistä, niin se on ajanhukkaa. Näin minun mielestä, joku voi tietenkin tykätä aamutuimaan käytävästä tulisesta ja turhasta kolmos-viitos väännöstä.

(Ajokoiramiehessä oli aivan loistava vertaus aikoinaan. Nimittäin s.eksihullusta i.mpotentista...)

En muista juttua, mutta ei kannata näillä palstoilla harrastaa vanhempiin kohdistuvaa ironiaa, ellei oo omakohtaista kokemusta.

Kannattaa kaivaa esille, oli joku yleisönosastokirjoitus. Mielestäni osuvampaa vertausta innon suhteesta muihin kykyihin saa hakea. Eli onko olemassa innokasta koiraa, joka ei osaisi ajaa ja hakea (pl. pentukoirat). Sehän olisi sama kuin s.eksihullu, joka ei osaisi tehdä temppuja.

[Seppo K.]

Poijjat ei ole olemassa - ainakaan sääntökirjan mukaan - mitään 3 tai vitosen linjaa. Kuten edellä joku mainitsi sääntötoimikunnalla oli alunperin varsin hyviä ehdotuksia uusiksi säännöiksi, mutta niitä ammuttiin alas yksi toisensa perään. Tästä kai kiitos jäsenistölle ei sääntötoimikunnalle. Nykyiset säännöt ovat väkisin runnottujen kompromissien summa.
Se missä mentiin totaalisti pieleen olivat tulkintaohjeet juuri innon kohdalla. On yritetty todistella matemaattisesti, jäsenistön ym. avulla, että sääntöjen mukainen innon vitonen on lähes mahdottomuus, ellei mahdoton. Siitähän syntyi älämölö tunnetuin seurauksi, oltiin liikkeellä puolipuhtain asein puhtaan asian puolesta.
Taisi olla satakunnan edustaja, joka vertasi vitosen saantimahdollisuutta, samaan kuin kympin haukku. Ts. hän tarkoitti käsittääkseni, että vitosen ilmestyminen korttin tapahtuu suunnilleen samassa suhteessa kuin kympin haukku. Eikö ollut sattuvasti sanottu!
Kouluttajilla ja ylituomareilla hukkui se pallo, eivät löytäneet toisiaan koulutustilaisuudessa, mutta jälkeenpäin tapahtui se kuuluisa "nythän mä hogasin" ilmiö - valitettavasti.
Miten tästä eteenpäin, turha enää katsella peruutuspeiliin, sinisen kirjan mukaan eletään ja piste.
Elokuussa koulutustilaisuuksissa piirikouluttajilla on erinomainen tilaisuus paikata tehdyt virheet, mitään uutta ei tarvitse keksiä tai luoda, pysytään tyynenä vaan. Ei puhuta mistään linjoista, etukäteen kahden pinnan poistosta tms., mutta ei myöskään sanota tuomaripuhuttelussa, että tässä kokeessa ei sitten ole yhtään koiraa, joka ansaitsisi vitosen innosta!!
Leo Liusvaaralla oli Ajokoiramies lehdessä hyvä kirjoitus koekäyntien määristä eri piireissä, kannatta huomioida tässäkin asiassa se enemmistö, ei piirien määrän suhteen vai koekäyntien määrän eri piireissä, niissä on käsittämättömän suuri ero.
Eikös tyhjänpäiväinen keskustelu MI:sta olisi syytä lopetta juuri Punttisilmässä heti elokuun alussa. Se, ja vain se olkoot sääntötoimikunnan tehtävä, sen jälkeen lopetettakoon koko toimikunta. Palatkaamme sääntöasioihin 5-10 vuoden päästä, jos aihetta on.Kennelliitto on hyväksynyt säännöt, niihin on uhrattu todella paljon juuri meidän rahaa, on hölmöä enää rypistellä.

[Ruippa]

Kannattaa kaivaa esille, oli joku yleisönosastokirjoitus. Mielestäni osuvampaa vertausta innon suhteesta muihin kykyihin saa hakea. Eli onko olemassa innokasta koiraa, joka ei osaisi ajaa ja hakea (pl. pentukoirat). Sehän olisi sama kuin s.eksihullu, joka ei osaisi tehdä temppuja.

Sorry Miccis, ekaksi mielsin sen viagravitseihin...
Kaivelin esille ja luin jutun, hyvä juttu ja suurimmaksi osaksi olen itsekin samaa mieltä. Lopussa se kettukoiraosa jutusta ei oikein kolahtanut, minulle on vähän eri käsitys kettukoirista, no voi olla vääräkin. Toisaalta keväällä tarjotuista siitosuroksista oli melko suuri osa juuri k-kva:oita.
Seppo K:n kanssa olen samaa mieltä, mennään nyt 10 v näillä säännöillä, jotka kennelliitto on hyväksynyt.
Ehdottaisin, että joku (muodollisesti pätevä ) pitäisi koulutustilaisuuden koulutustoimikunnalle ja se videoitaisiin, tallennettaisiin DVD:lle ja dvd:eet jaettaisi piirikouluttajille. He taas näyttäisivät sen koulutustilaisuuksissa. Tulisi yhdenmukainen koulutus sekä ylituomareille, että palkintotuomareille.

[miccis]

Ehdottaisin, että joku (muodollisesti pätevä ) pitäisi koulutustilaisuuden koulutustoimikunnalle ja se videoitaisiin, tallennettaisiin DVD:lle ja dvd:eet jaettaisi piirikouluttajille. He taas näyttäisivät sen koulutustilaisuuksissa. Tulisi yhdenmukainen koulutus sekä ylituomareille, että palkintotuomareille.

Erittäin kannatettava idea! Ei tarvitse edes olla pitkä video, vain pari minuuttia, jossa yhdistyksemme pääjehu? itse sanoo kuinka into arvostellaan. Siinä on sitten mutinat pois tai kortti pois vastarannan kiiskiltä! Se kun tuppaa olemaan joka kerta koulutustilaisuuksissa niin, että ei vissiin piirikouluttajilla auktoriteetti riitä, kun vastaanpanijoita on. Tällä saadaan homma kaikkialla samalla tavalla sanottua kertakaikkisen yksinkertaisesti. Viekääpä ideaa eteenpäin!

[Ruippa]

Meillä on hyväksyttyt säännöt. Edelleenkin ehdotan edellistä kommenttiani. Kyllä koulutustoimikuntakin on lukutaitoista ja ymmärryksen omaavaa.

[Ruippa]

Metsätysinnon arvostelu on paljon puhuttanut ja tulee varmasti vielä ensi syksynä paljon puhuttamaan siitä ei päästä mihinkään. Mieletäni metsästysinnosta kannattaa jatkaa keskustelu sillä onhan se ajokoiriemme tärkein ominaisuus

Eiköhän tärkeimmät ole nämä: riistan löytökyky ja ajotaito, ajaa sitä pitkään.

Jos ajettavaa ei löydy, ei synny ajoakaan ja silloin ollaan arvostelemassa kolmanneksi tärkeintä, metsästysintoa.

[Ruippa]

Miten koulutus/sääntötoimikunta "suomentaa" allaolevat kaksi rengastettua kohtaa ? Ote on SAJ:n sivulta Syksynkoulutuspaketin alusta otettu snapshot.


Metsästysintonumero vaikuttaa tulokseen, miten sen voi antaa, jos lisätietoihin ei sitä osaa laittaa.

Viittaan kailkkiin ylläoleviin kommentteihini tällä topic'illa. Ajallisesti tällaiset "mokat" olisi ehtinyt korjaamaan.

Toivoisin jonkun koulutuspaketista päättäneen henkilön vastausta, en sivusta huutoja, niiden aika tulee sitten kun syksyn koulutus on kaikiltaosin ohi.
Yst. Ruippa

[Ruippa]

Vinblad, kuulutko sinä koulutus/sääntötoimikuntaan ?

[Ruippa]

Minä jo luulin...

[Vieras]

Kyllä se koiran on näytettävä intonsa. Omistan erittäin kovan innon omaavan koiran ja en kannata mitään "viitosesta lähetään- linjaa".
Koiralla on nolla pojoa kun se irti päästetään ja sittenpähän sillä on aikaa intonsa näyttää. Ei meillä niin kovaintoiset koirat ole kuin mitä viime koekauden tulokset antavat näyttää!!
Tahtoo olla sillä tavalla, että ne omistajat joilla on "saappaankiillottajat" tarhassa vaahtoavat tästä intonumerosta.
Kun käytetään systeemiä jossa koiraa "hankkii" pisteensä, niin saadaan jalostukselle tärkeitä koiria esille!