Mikä on jäniksen ajoa?

[heikki sikilä]

Ajokokeen sääntökirjan , palkintotuomariohjeiden kohdassa 2.4 Toiminta ajon aikana: Siinä on annettu ohjeet mm. siitä minkälainen ajo hyväksytään jäniksen ajoksi. Ohjeessa sanotaan näin: Vaikka ajon aikana ei nähdä jänistä tai sen jälkiä, katsotaan koiran ajaneen jänistä, ellei palkintotuomareilla ole perusteltua syytä uskoa, että ajettava on ollut joku muu kuin jänis. Tämä ohje tulkitaan lähes aina käytännössä niin ,että jos ajettavaa ei nähdä niin se on sitten jänis, vaikka totuus ajettavasta onkin todellisuudessa vallan muuta. Tämän tapahtuman kohdalla painiskellaan ja kinastellaan hyvin usein niillä alueilla missä ajettavina on paljon muitakin kuin jäniksiä. Ohje jäniksenajoksi hyväksymisestä on sääntökirjassa ollut asiasisällöltään samassa muodossa ainakin jo 50 vuotta. Sääntöjen laatija on tietenkin tarkoittanut tällä sitä, että kaikki ajot mitä koira kokeissa suorittaa eivät suinkaan ole aina jäniksen ajoja ja muita ajoja ei näin ollen saa hyväksyä jäniksenajoiksi, siis tuomareilla onkin joskus perusteltu syy uskoa että ajettava oli joku muu kuin jänis. Tämä perusteltu syy muodostuu usein siitä kun ajon kulku , eteneminen ja päättyminen ovat sellaisia joita jäniksen ajossa ei koskaan tapahdu, ( peura, hirvi, kettu,supi, linnut ) Toki ketunajo voi joskus olla pienialaista ja muistuttaa kyllä jäniksenkin ajoa , mutta noiden muitten otusten ajaminen kyllä harvoin. Ei asian tulkinta sentään sellainen voi olla, että kun ollaan jäniksenajokokeissa niin silloin kaikki haukkuminen mitä todetaan tapahtuu vain jänikselle, jos jänistä ei ole tuomari omilla silmillään nähnyt. Kun ajon kulusta selvästi ja varmuudella voidaan päätellä ettei kyseessä ole jäniksen ajo, eikä varmuutta siitäkään mitä koira ajaa ole saatu, on oikeudenmukaista ja koiran edun mukaista laitta ajon kohteeksi ns. muu otus. Koira kulutti tässä hakuaikaansa ja jatkaa hakua toivottavasti taas jänikselle kun tämä muun otuksen ajo on päättynyt. Sellaisia ajoja joissa jänistä ei nähdä tapahtuu paljon, ja ovat myöskin kulultaan tyypillisä jäniksen ajoja eikä epäselvyyttä ajettavasta synny ovat tietenkin hyväksyttäviä ajoja , muta ne ajot, jotka havaintojen perusteella tiedetään olevan jonkin muun otuksen ajoja kuin jäniksen, ei tietenkään saa laittaa jäniksen ajoksi vain sillä prusteella ettei jänistä ole nähty. Koulutustoimikunta voisi ottaa tämänkin asian tulkinnan pohdiskeluun koska tuntuu että tuomareiden kokemuksen vähentyessä tämäkin asia on osoittautunut vaikeaksi ymmärtää oikein.

[Pauli Sornikoski]

tuomarihan voisi laittaa monet jäniksenajotkin muun otuksen ajoksi, eli taas ollaan sillä alueella mitä ei voida hallita tasapuolisesti, jäniksetkään eivät kaikki ole samanlaisia, varsinkin vähäjäniksisillä seuduilla voi olla suuretkin reviirit, sitten mikä on vielä tärkeää havannoida arvostelemme vierasta koiraa jonka ajo tai haukkutyylistä emme tiedä mitään, emme tiedä miten ajaa tai haukkuu millekkin riistalle, varmasti joskus tapahtuukin että ajettava ei ole jänis mutta ei me voida ruveta ihmisen aivoilla päättämään mitä koira ajaa, tämmösiä outoja esityksiä tulee aina silloin tällöin mutta ne pitää kyllä jättää omaan arvoonsa, eiköhän me pärjätä näillä nykyisillä säännöilla riittävän hyvin

[Pentti Alhosaari]

Voitasko viedä ajatusta siihen suuntaan jäniksenajokokeissa, kun sääntöjä seuraavan kerran uusataan, että jos ajettavaa ei todeta jänikseksi, yleisvaikutusnumero olisi 0. Jos ajettava todetaan ketuksi, vähennetään ajominuuttipisteet puoleen eli maksimi 35 ja yleisvaikutus arvostellaan 1-10. Eli ilman jänishavaintoa maksimi olisi 90 pistettä ja jos työskentely lipsahtaa todetulle ketulle, maksimi olisi 65 pistettä. Ja kettukoesääntöjä uusatessa tehtäisiin toisin päin, ei mene hyvät jäniksenajot hukkaan.

On muistettava, että suomenajokoira on jalostettu jänistä ja/tai kettua ajavaksi koiraksi, tämä jalostustyö pitäisi integroida positiivisella tavalla myös koettelusääntöihin.

[Kalevi Vänskä]

... muta ne ajot, jotka havaintojen perusteella tiedetään olevan jonkin muun otuksen ajoja kuin jäniksen, ...

Millaisia havaintoja Heikki S tarkoittaa Jos havainto on ajettavasta, joka ei ole jänis, koira kytketään ja jatketaan hakuerää ja sarakkeeseen 60 tulee maininta "muiden eläinten ajo" ja huomautukseen kyseessäoleva eläin.
Pelkästään kuulohavaintoon perustuvaa "mutu"-tietoa erillaisesti kuuluvasta haukusta/ajosta ei voi todeta muuksi, kuin jäniksenajoksi. Varmuus saadaan ajettavasta näköhavainnolla, muutoin se on edelleenkin jäniksenajoa. Monet koirat kertoo haukullaan ajettavan koon, mullakin ollut koira, jonka haukusta tuomari sanoi; "jopas haukuu vienolla äänellä", kyseessä oli piipunkoppan kokoinen jänis. Aikuista jänistä ajoi railakkaasti erinomaisella äänellä. Kyseessähän on haukun kertovuus, ei sen kummempi asia.
Eli jos halutaan varmuus ajettavasta, tuomarit tekee voitavansa (näköhavainto ajettavasta) sen selvittämiseksi, niin kauan ajo on jäniksenajoa.

[Pasi Kontkanen]

Eikös se ole ajua jos omistaja niin sannoo,olokoon oikeasti vaikka hakulöysää jos sitä ei muuksi voi VARMUUDELLA todeta.

[kalevi rytky]

Kansainvälisissä ajokokeen säännöissä ei hyväksytä ajoa, jossa ei nähdä ajettavaa. Tämä käytäntö tulisi olla kaikissa ajokokeissa. Ei se mitään ajoa ole jossa ei nähdä ajettavaa.

[heikki sikilä]

no niin taas tuli todettua kaikista noista kommenteista ettei tätä asiaa ymmärretä oikein.lukekaa kirjoitukseni ajatuksella, siitä pitäisi selvitä mitä tarkoitan.kuvitelkaa olevanne palkintotuomarina alueella jossa peuroja vilisee joka puskassa niin ymmärrätte mistä on kysymys.

[Kalevi Vänskä]

Onko peuranajo jotenkin erillaista, kuin täällä poronajo. Kyllä poron erottaa ajosta, miksi ei sitten peuraa ? Tuomareiden tehtävä seurata ja varmistaa, mitä koira ajaa.

[Harri Hintikka]

Kansainvälisissä ajokokeen säännöissä ei hyväksytä ajoa, jossa ei nähdä ajettavaa. Tämä käytäntö tulisi olla kaikissa ajokokeissa. Ei se mitään ajoa ole jossa ei nähdä ajettavaa.

Hyvä tavoite, mutta taitais yhdeksi kokeissa onnistumisen edellytykseksi tulla se että saa joko maaston tuntevat tai muuten vaan hyväjalkaiset ja metsästystä harrastaneet tuomarit. Muuten voi jäädä jänis näkemättä. Jokin porkkana näköhavainnoille voisi silti olla.

[heikki sikilä]

Onko peuranajo jotenkin erillaista, kuin täällä poronajo. Kyllä poron erottaa ajosta, miksi ei sitten peuraa ? Tuomareiden tehtävä seurata ja varmistaa, mitä koira ajaa.

kerroppa Vänskä minulle miten arvostelet tällaisen tilanteen? Ajo alkaa välittömästi irtilaskun jälkeen,on sula keli,mitään havaintoa jäniksestä ei saada. Ajo etenee suoraviivaisesti pois ja loittonee kuulumattomiin 10 min päästä. Ryhmä lähtee autolla perään ja löytää koiran 15km pästä hortoilemasta naapuripitäjästä.Ryhmä yrittää paluumatkalla selvittää kaikin keinoin mitä koira ajoi saamatta siihen kuitenkaan vastausta . Arvostelusi?

[Pasi Kontkanen]

kirja sanoo... Palkintotuomarin tulee viipymättä selvittää ,ajaako koira liikkeellä olevaa jänistä vai jotakin muuta eläintä vai haukkuuko se vanhoille jäljille tai tyhjää............
vaikka ajon aikana ei nähdä jänistä tai sen jälkiä,katsotaan koiran ajaneen jänistä,ELLEI palkintotuomareilla ole PERUSTELTUA SYYTÄ USKOA,että ajettava on ollut juko muu kuin jänis. Tässä minun mielestä saa olettaa ei tarvii nähdä varmasti mikä se oli vaan pitää uskoa että se ei ollut ainakaan jänis...

[Harri Hintikka]

Onko peuranajo jotenkin erillaista, kuin täällä poronajo. Kyllä poron erottaa ajosta, miksi ei sitten peuraa ? Tuomareiden tehtävä seurata ja varmistaa, mitä koira ajaa.

kerroppa Vänskä minulle miten arvostelet tällaisen tilanteen? Ajo alkaa välittömästi irtilaskun jälkeen,on sula keli,mitään havaintoa jäniksestä ei saada. Ajo etenee suoraviivaisesti pois ja loittonee kuulumattomiin 10 min päästä. Ryhmä lähtee autolla perään ja löytää koiran 15km pästä hortoilemasta naapuripitäjästä.Ryhmä yrittää paluumatkalla selvittää kaikin keinoin mitä koira ajoi saamatta siihen kuitenkaan vastausta . Arvostelusi?

En ole Kalevi, mutta oma kommentti ainakin että nykyisillä gepseillä pystyy selvittämään melko tarkasti esim muutaman kohdan jossa ajo mennyt esim tien yli. Jos niissä kohdissa löytyy selvät sorkan pakojäljet, niin sanoisin että sorkkaa ajoi. Jos tilanne on epäselvä, niin tilanne kääntyy koiran eduksi. Tuollaisissa tilanteissa taitaa minuutit jäädä saamatta ja sikäli tulos on joka tapauksessa fiasko.

Toisinaan sattuu tilanteita, että ajon perusteella epäilee vahvasti että ajettavana on oltava kettu. Kummasti vaan saattaa kilometrien siirtymän jälkeen ajo palata ja näet jäniksen.

[Pasi Kontkanen]

nii ja ratkaisuissa aina koiran etua ajatellen.

[heikki sikilä]

Kyllä tuohon esimerkkikysymykseen voivat muutkin vastata ja ottaa kantaa. siis mitä laitat maastokorttiisi ja miten tilanne jatkuu koiran koettelun suhteen siinä erässä. Korostan että tuollaisia tilanteita tulee täälläpäin lähes joka kokeessa, joten asia ei suinkaan ole vähäpätöinen.

[Jouni Leppänen]

Rytkyn Kalevin esitys oli ihan hyvä. Jos mitään ei nähdä niin ajettava on tuntematon.