Kyllä kai suuri osa pärjää nykysilläkin hurtilla Paulin tapaan. Ei mullakaan mitään tarvetta ole risteyttää, alkavat ajamaan nuorena ja lopettavat vanhana, pentuja tulee ja urkit hyppää.
Mutta ajan myötä risteytyksiin joudutaan. Rotu on pienehkö, uutta verta ei tule mistään ja jalostusvalintojen takia vanhoja linjoja kuolee koko ajan. Jossakin vaiheessa on pakko laajentaa geenipankkia. Minusta on parempi tehdä rotuunotot ajoissa kuin sitten kun homma leviää täysin käsiin.
Näön puolesta ei ole suurta merkitystä, millä vierasrotusella astuttaisi. Norjalaiset dunkkeriukot teki vastikään rotunoton suomenajokoiralla. Jo eka sukupolvi rekattiin dunkkeriksi, tuli hyvä pentue. Osalla väritys ja näkö oli poikkeavia, mutta toinen sukupolvi oli jo dunkerin näköinen.
Että vaikka parhaalla ryssällä käyttäs, niin näköpuoli palaa kyllä.
Ja eihän me käyttöpuolipoijaat ja -tytöt paljon onneksi edes perusteta väreistä ja muista ulkonäköseikoista, joten sama se minkä luppakorvan siihen yhistää.
Itse olisin valmis pätkäseen kaikki isot jänistä ja kettua ajavat koira tyhdeksi ja samaksi roduksi tai koiratyypiksi, jossa olis sitten eri pikkusen eri variaatioita eli näitä vanhojen rotujen jämiä. Eli jos tuntus, vaikka että pertana ko Ismolla on hyvä venakko, niin astuttaa pärhäyttäisi ja kokeilisi.
Tiiä vaikka tapahtuisi jalostusta.
?