Suomenajokoiran jalostus

[Pauli Sornikoski]

meillä kaikilla harrastajilla ja mettämiehilläkin on koirat joissa tulee samat koirat esille joissain lähempänä joissain kauempana, joissain monesti joissain kerran mutta kuitenkin samat suvut meijän kaikilla koirilla on, joku on onnistunut paremmin yhdistelemään näitä sukuja ja siten saanut pelaavia koiria

[Pauli Sornikoski]

myöhästyneet onnittelut muuten kaleville marskin sertistä, kilipaileekos se muuten vielä näyttelyssä avoimessa luokassa

[kalevi rytky]

myöhästyneet onnittelut muuten kaleville marskin sertistä, kilipaileekos se muuten vielä näyttelyssä avoimessa luokassa

Niinhän ne kokeissa käymättömät tekee mutta ei ole myynnissä.

[Kalevi Vänskä]

Se Voiton tilasto mistä (alku)narttulinjoista tulee ajavia koiria tähän päivään oli mielenkiintoinen. Yritin sitä tulkita sillai, mistä tulee "jäniskoirat" ja "kettukoirat" ja mitä on periyttänyt hlö ja alö. Löysin sieltä muutamia "puhtaasti" jänis ja kettulinjoja. Näytti olevan niin, että negatiiviset ominaisuudet tais tulla tähänpäivään riippuen noista kolmesta jäljelläolevasta isäuroslinjasta , miten narttuja oli "sotkettu", Whistler, Panujaki, Kalle II.

[Eino Niemelä]

Mutta vaikealta se tuo kesälomalle jäänti itsellä näyttää olevan,mutta nyt lupaan ja lupaukset on täytettävä tuli mitä tuli.Kun itsellä on tuo yksinkertainen jalostusääntö näköjään jäänyt päälle VAIN HYVÄÄ HYVÄLLE,mutta siitä minä kiinni pidän maailman tappiin saakka,mutta nythän ongelmaksi muodostuukin kysymys ,mikä on HYVÄ,oman käsityksen mukaan se on sellainen koira joka osaa hakea ja saa myös ylös vaikeissakin paikoissa ja olosuhteissa ennemmin tai myöhemmin,muttei lopeta työstämistä ,vaikkei saisikaan ylös useampaan tuntiin,ei sisällä ajolöysyyttä,ja osaa ajaa moitteettomia pitkiä ajoputkia,hukkaankin voi välillä mennä,mutta aina löytyy sama jänis jossain vaiheessa,ja ennenkaikkea puhaltaa toiselle päivälle,sitten kun on syttynyt ja on aikainen,tämä on minun jalostustavoite koira,toisilla voi olla toisenlainen,mutta näillä yritetään mennä.Panu-jaki -Joko -Pekka -Hölynpöly -Kymäläisen Raiku-Viki,ne on jo kuolleet,näillä on pakko mennä mitä on saatavilla,mutta sentää loppu kevennys.Mutta Tytötkin osaa livenä taluttaa "Mustaa Koiraa" eikä kannata verrata menneisiin uroksiin https://www.youtube.com/watch?v=kGe_U6dG-0M

[vilajoki jouni]

Harvoin taitaa olla et nartun nimi on useammin ansioituneis koiris kun uros.
Kattoin et Jänkä-Jussan Jamil oli yks pentue sen pojal yli 600 jälkeläist ja äitil yks pentue enemmän kun Jamil ja niist
yhdel oli tuloksena avo 1 ja serti ,ei se kokonaisuudessaan paljon ole mut näkyy olevan ainakin yks kohtalaisen hyvä lapsi.
Jollei sitä äitii olis tai se olis reppumiehel joka ei kokeis olis käyny olis yli 600 koiraa jääny syntymät.
Vaikkei sen äitil ei hyvii olis paljon niin ei ole huonoikaan ja mikä sen todistaa jollei ole kokeis käyny.
Eli kyllä omistajakin ratkasee eikä huonol nartul juur pentui teetetäkkään ,olis kai täytyny mennä niil kaikil nartun
pennuil kokeis ja kokeilla mitä niist olis tullu.
Mä kattoin tän koneelt ,en tiedä osasinko kattoo mut 600 levii tähänpäivään enemmän kun yleensä nartun muutama
jälkeläinen.

Sitävarten lasken hyvil nartuil enemmän arvoo.
Ei jalostusneuvoja anna nartunomistajal sellast neuvoo et laita monttuun .
Jos huonot levii niinkun paskaruohot ei niit kannattais istuttaa.
Sitävarten katton nykyisist nartuis mitä niist saa tulemaan.

Ei mun kirjoitukset ole 100 prosenttisest mietittyi mut niist voi yrittää seuloo jotain .

[petri kujanpää]

kerran kuukaudessa on "kiva"lukea jounin ja einon näkemyksiä,kalevi vaan palauttaa pojat aina viikon välein maan pinnalle pitää taas heinäkuussa käydä kattomassa

[Eino Niemelä]

Ilimoja piisaa,ja mukava kävellä maan kamaralla,lentäkööt toiset jos on siivet

[vilajoki jouni]

kerran kuukaudessa on "kiva"lukea jounin ja einon näkemyksiä,kalevi vaan palauttaa pojat aina viikon välein maan pinnalle pitää taas heinäkuussa käydä kattomassa

Mitä lukisit jollemme kirjoittais

Kilvas ylituomarit voivat nähdä samas koiras erilaisen koiran mitä muut tuomarit näkevät karsinnois.
__________________________________________________________________________________
Munmielestäni (Oppaan ja tuomarien nimet tarttis olla ehdottomast tuloksis koiran nimen alla)
__________________________________________________________________________________
Pitkis kokeis voi olla yhdel ja samal omistajal monta kertaa samat tutut tuomarit munmielestäni jollei käyttövalioon
hyväksytä kun 1 kahdenviikon kokeen ykkönen ,on melkein sama jos säännöis olis ettei sama omistaja sais toisel
omal koirallaan tai pentueellaan hakee toista ykköst toisel eikä kolmannel koiral.
Tää olis niinkun kaupan tarjous yks ykkönen talous.
Kaik eivät juokse tarjoustenperäs.
Saa jalotusarvoltaan paremman pentueen kun pennuis on enemmän ykkösen ajavii.
Tuomarien nimet tarttis olla erit saman pentueen eri koiril.
Tuomarei voitais ja arvostella tiukkuudest ja löysyydest

Ajokunigas on Rotunsa paras ,laji vaan ei ole näyttely vaan ajokoe
Kokees ensimmäiseks sijoittunu on silkertaa Rotunsa paras.

[Voitto Sorvoja]

Se Voiton tilasto mistä (alku)narttulinjoista tulee ajavia koiria tähän päivään oli mielenkiintoinen.

Rytkyn Kalevi totesi, että osa sisältää sellaista perimää, jota ei haluta ja siksi "linja" katoaa. Tuossa on noita toisen Kalevin mainitsemia alkunarttuja. Isompi luku kuvaa kuinka runsaasti se esiintyy elossa olevien koirien sukupuussa. Jälkimmäinen sitä, kuinka monen 2000-luvulla syntyneen (AJOK-1+ERI+lonkat A tai B +lonkkaind.>=100) jälkeläistä emälinja on tuottanut. Yhteensä priimaa on n 470 kpl.

Kaksi ensimmäistähän linjaa tulevat alunperin samasta nartusta 1800-luvulta. Listan lopussa Tari ja Saara ovat myös samaa Saarasta alkanutta linjaa. Alusta voi päätellä, ettää 100 koiraa kohti tulee 7 priimaa 2000-luvulle. Joillakin huonoa suhdetta selittää kettuverisyys, joillakin kasvattajien puute tai osaamattomuus ja joillakin perinnöllinen vika.
Noita narttulinjoja oli n 200 ja varsin nopeasti ne on karsiutumassa n 10 jänisveriseen linjaan. Runsaimmin esiintyvät ovat haarautuneet "alalinjoihin" (Vainolla 13, Vainu Halulla 8, Ainilla 7, Pelalla 4), jotka ovat käytännössä kennelnimiä.
Innokas kasvattaja voi kyllä onnistua nostamaan tuntemattomankin linjan parrasvaloihin taidollaan. Tästä mainittakoon esimerkkinä Kahvanahon kennelin työ Kuti-linjalla.
Näistä voi valikoida narttulinjoista kettuveriset linjat. Joissakin on molempia.

Lisäsinkin luetteloon myös kettuveristen "priimat" sulkeisiin +merkin jälkeen. Viimeinen luku suluissa on kettukoeykkösen ajaneiden määrä synt. 2000- joukossa. Nyt näkee, jos jänispuolen priimat laskee kettuverisyyden vuoksi.Lukua kannattaa verrata ensimmäiseen lukuun.

2733/12 VAINO 1155/74 (27)
627/8 VAINU HALU 1064/(72+11) (105)
216/11 ANI AINROTUA 401/53 (33)
334/1 PELA 765/(41+2) (24)
620/8 TASSU 232/33 (9)
2068/54 SOINTU 87/(24+3) (21)
455/2 TASSA 671/(20+2) (46)
3813/13 RAIVO 332/(14+2) (43)
15730/11 KUTI 34/12 (0)
5081/14 TOTTIS LIZZI 117/12 (2)
103/10 HEILA IV 265/11 (4)
2842/51 SEIJA 34/11 (2)
629/8 WARMA 231/(11+1) (6)
10253/19 STELLA 55/(10+3) (5)
2634/12 KAISA 103/(9+3) (13)
1831/50 LUHVA 38/7 (0)
432/1 PENU 125/(6+9) (57)
1171/54 VEERA 30/4 (0)
19610/28 TARU S. 68/(3+2) (32)
2455/4 INNON TULI 49/3 (1)
3048/53 APPU 39/3 (0)
338/9 JÄNTA II 136/(3+5) (47)
7471/9 VIRI 103/3 (0)
1148/52 HILU 20/2 (0)
2294/53 RAIKU 115/2 (2)
3387A ANU 24/2 (0)
435/58 HUPI 17/2 (0)
5378/14 SILVA 151/2 (12)
5379/14 SIRO 84/2
80/56 HUPI 39/2 (1)
1040/2 KIRI 75/1 (1)
14464/11 RESSU 40/1 (1)
14677/24 HETA 20/1
1473/2 HELY 105/1 (16)
2433/54 x ALLI 80/1 (6)
2636/12 KAISA III 75/1 (2)
3745/5 HILU 89/1 (2)
710/55 TARI 56/(1+1) (33)
733/1 RAI 103/1 (3)
8022/16 SAARA 196/(1+1) (1)

[Kalevi Vänskä]

Minun koiran kantanarttu on: 620/8 TASSU 232/33 (9) Osa urospennuista ajaa molempia, nartut vain jänistä.

[Kalevi Vänskä]

Minun koiran kantanarttu on: 620/8 TASSU 232/33 (9) Osa urospennuista ajaa molempia, nartut vain jänistä.

Seuraavan pentueen teetän uroksella, jonka kantanarttu on :334/1 PELA

Eikös geenipohja silloin laajene

[vilajoki jouni]

Kattoin lounais-Suomen ajokokeit Jokioisil mihin osallistui 11 koiraa 4 maastoi oli 17 kpl ja paras hakija sai
45 ja 72 min haust 8,5
67 ja 94 min haust 8,25
40 ja 130 min haust 7,75
140 ja 14 min haust 7,25
193 ja 15 min haust 7,00
72 ja 162 min haust 5
132 ja 108 min haust 5
140 ja 100 min haust 4
240 min haust 3
240 min haust 3

Tällases 45 ja 72 min haus pystyy jo hakuu arvostelemaan.
67 ja 94 minuuttiikion hyvä haku kun vertaa sitä muihin koiriin.
Kun kattoo jotain koet annetaan melkein kaikil koiril haust kymppi .
Tässä on esimerkki et hakunumeroihin saadaan eroi jos tahdotaan.
Täs kolme kaks jänist löytävä ei ole saanu edes 6,5 pistet minkä saa jos tuuril saa 10 ja toinen tyhjä on 3 = 6,5 p.
Kokeis on erilaisii kelei siks kahdenviikon kokeis voi koira saada lähel 100 p mut huonommal kelil vähemmän .
Olis hyvä kun tuomarit sais maastos olevan kelinumeron laittaa ,kun keli voi olla erilainen eri koekerroil.
Edellämainitus kokees voi olla huono keli vaik maasto olis 4.
Toises kokees koira voi 4 maastos olla kun eri koira .
Eli kelin numeronki vois laittaa 1 - 5
Silloin näkis mitenusein koira saa niinhyvän tuloksen et keli on 5 keli ,hyväl koiral se on useammin kun huonommal.

Kilpaankin koirat ovat voineet päästä paremmal kelil mut huonommal voivat epäonnistuu.

[Voitto Sorvoja]

Vihje: Katsopa nartus sukupuun (4. sukupolvea riittää) merkittävin emälinja. Se on yleensä sen isän tai isän emän isän emälinja.

Ota sellainen urkki, jonka sukutaulussa on sama merkittävä emälinja. Yleensä ne löytyvät molempien isien tai isoisien emälinjoista.
Kts esim SF18407U/82 Pokulla on SF04511/62 VIKKE ja sillä edelleen 334/1PELA. Isällä ja pojalla on nämä linjat yleensä erit, joten ominaisuudetkin poikkeavat.
Jostain syystä tähän ketju isä-emä-isä-emä on useammin toimivampi kuin emä-emä-emä-emä.
Jos nartun sukupuussa on jokin "sammuva " narttulinja, ei sen esiintyminen urkin sukupuussa tee hyvää pennuille.

Vaikea on geenipohjaa laajentaa kun keskimäärin serkkuja paritettaan.

[Esa Hanhela]

Lueskeltiin tuossa lehtiä aamu kahfeella. Suomenhevosesta on tulossa uhanalainen laji kun varsoja syntyy vain 900kpl/vuosi. Kun tätä peilataan suomenajokoiraan jonka syntyvyys on samaa luokkaa ja ottaen sen seikan huomioon, että koira eläimellä lisääntyvien emojen määrä on n.6-7 kertaa vähemmän kuin hevosella. Tämä meidän suomalainen ajuri on paljon katoavampaa kansanperinnettä kun tuo mahtava suomenhevonen. Nämä kumpikin herättää meissä Suomalaisissa tunteita. Vaalikaa suomenajokoiraa.