paksun lumen aikana vaivaa innonpuute

[Pentti Alhosaari]

On kai sitä monella koiranomistajalla muutakin tekemistä kuin kahluuttaa koiraa talvisydän paksussa hangessa. Monen on oltava töissä ja koira joutuu silloin köllöttelemään lömpöisessä mökissä viikot pitkät. Paksussa lumessa normaali-intoinen koira kahlaa päiväsydämen kun se on siihen kahlaamiseen oppinut ja tottunut, kuntoa koiralla pitää olla, nämä eläkeläisukkojen koirat ovat hyvässä kunnossa ja siksipä he nyt näinä aikoina näillä palstoilla kehuskelevat koiriaan.

Kehukaa koirianne hyvillä koe- ja näyttelytuloksilla kuluneella kaudella, koetulokset varsinkin syys-lokakuulta antavat arvokasta jalostuksellista tietoa. Silloin hyväintoisia koirianne käytetään myös jalostukseen ja ovat sitten pönkittämässä sitä sammumatonta metsästysintoa suomenajokoiran perimässä.

[Terho Keränen]

Koiranomistajan fiksuutta on katsoa sellaiset olot, ettei koiralle tule elinikäisiä vammoja eikä touhu mene mahdollisen eläinrääkkäyksen puolelle.

[Esa Hanhela]

Eli tarkoitatko Terho, ettei suomenajokoiraa saa käyttää enää tammikuun jälkeen? Karppa kelit on sitten asia erikseen. Koiraa pitää seurata kestääkö paikat, tottakai koira kiinni jos rikkoo ittensä.

Kyllä Veli nyt kirjoittaa asiaa. Minulla on yksi 2 vuotias yksilö joka ei lähde hakemaan tuonne hankeen ja sen saa joku hakea halvalla pois. Ei kerrassa noita retaleita kehtaa katella joille ei latu maistu. Sulalla ja ajossa intoa kyllä saattaa olla, mutta yllätys kun tulee kunnon talvi niin haku into lakkaa. Pienemmällä lumella koira saattaa olla todella kovan ykkösen ajava, mutta mutta mutta tätä se teettää jos intoa ei ole tarpeeksi. Osalle miehistä tai naisista riittää, että sesse tökkää ajettavaa partuntia kovassa upossa. Pitäisi aina tarkkailla jalostusuroita onko niilla uskallettu startata tammi - helmikuun vaihteen koviin keleihin, silloin ei ajotaitoa niin paljoa tarvita, mutta intoa kyllä. Tein urosvalinnan omalle nartulleni joka muuten lähtee hakemaan (taas kehun omaani ) ja tämä valittu uros oli ilmoitettu kevään kokeeseen, se pojjaat kertoo paljon koirasta. Sulan kelin kovia tuloksia ja startteja uppolumi aikaan, tätä pitäisin tavoiteltavana. Tuo on höpötystä, että töissä käydään. Onhan niitä vapaa päiviä samalla tavalla kevät talvellakin ja nyt on päivä kohtuu pitkäkin.

[kalevi rytky]

Vain tuohinokkilla eli ajamattomilla koirilla täytyy ykköset ajattaa helmikuulla, jolloin pennutkin ajavat täysiä eriä kimaisia jäniksiä.
Missä ovat helmikuun innokkaat ykösen ajurit PM karsintojen aikaan nuoleeko ne edellisen talven haavoja kopissa , kun ei näy kokeissa silloin ku vaaditaan ajotaitoa ja oikeaa intoa. Lumessa kahlaa pöljäkin koira, siihen ei intoa tarvita kun ryömi 0 - 3 km tunnissa ja haukkuu jäniksenjälkiä.

[Tarmo Leinonen]

Onhan koiran mentävä näilläkin keleillä, intoahan se vaatii. Minulta vain tahtoo into loppua , kun koira ryömii 1-3 kilometriä tunnissa, kyllä siitä on maku pois.

[kalevi rytky]

Onhan koiran mentävä näilläkin keleillä, intoahan se vaatii. Minulta vain tahtoo into loppua , kun koira ryömii 1-3 kilometriä tunnissa, kyllä siitä on maku pois.

Tässä olen samaa mieltä.
Syys lokakuun päivinä kun ajot kulkee tulee gepsin mittariin 60 -80 km matkaa siihen mahtuu teitä ja kynnöksiä missä kysytään intoa ja ajotaitoa, tämä vaatii AJOKOIRAA.

[Esa Hanhela]

Mielestäni AJOKOIRAN nimen saa antaa vasta kun nuo kummatkin ominaisuudet täyttyvät. Ei viime lauantainakaan ollut maku pois touhusta. Ammuin jousella jänistä, mutta en kerrassa tällä kertaa saanut saaliiksi ja muuten ei ollut ainoa näköhavainto ajettavasta. Ainahan on meiltä, kun vain koira toimii. Toki ei se ole samaa kuin sulalla. Viekää koira ajamaan ja menkää tunnin kahden päästä passiin niin jäneskulkee lähellä koiraa.
Kettun ajussa tahtoo tulla pitkästyttävää, kun ajut kulkee hitaasti ja elukka kulkee mistä kulkee. Ketulla ei oo tarvetta nousta tielle tai alkaa tolittamaan.

[matti jaakola]

Syys lokakuun päivinä kun ajot kulkee tulee gepsin mittariin 60 -80 km matkaa

vähennä kokonaismatkasta autossa kuljetetut matkat niin viivan alle saat tessun omat kilsat.
ne pyörien päällä tulleet ovat yleensä kevyempiä

[kalevi rytky]

Syys lokakuun päivinä kun ajot kulkee tulee gepsin mittariin 60 -80 km matkaa

vähennä kokonaismatkasta autossa kuljetetut matkat niin viivan alle saat tessun omat kilsat.
ne pyörien päällä tulleet ovat yleensä kevyempiä

Mulla on ajavat koirat ne ei käveleskele mettässä ei tartte vähennellä.

[Pauli Sornikoski]

Syys lokakuun päivinä kun ajot kulkee tulee gepsin mittariin 60 -80 km matkaa

vähennä kokonaismatkasta autossa kuljetetut matkat niin viivan alle saat tessun omat kilsat.
ne pyörien päällä tulleet ovat yleensä kevyempiä

Mulla on ajavat koirat ne ei käveleskele mettässä ei tartte vähennellä.

mullaki tuli tuolla vaarilla vielä kolome vuotta sitten yhtenäkin päivänä sulalla maalla 9 tunnin aikana 93 kilometriä, siihen sisälty haut ja ajot ja yksi junnun kiinniotto, kyllähän se koiralta vaatii hyvän kunnonkin että ajaa päivässä tuollaisia kilometrimääriä , tässä ei oo sitten muuta kuin koiran mettässä liikkumat kilometrit, tuolla nuoremmallakin tulee yleensä sulalla maalla päivän aikana tuo kalevin mainitsema kilometrimäärä vaikkei ajakkaan niin vauhikkaasti kuin tuo vanhempi, tietenkin jos ollaan mettässä pari tuntia niin eihän siinä kerkiä paljon kilometrejä tulla.

[kalevi rytky]

Niin eikä ajamattomille koirille kerry kilometrejä, niitä pitää kokeilla ja kehua helmikuussa

[Pekka Seppinen]

Kyllä näillä helmikuun kokeillakin paikkansa on. Eri kelit testaavat koirista hieman eri ominaisuuksia. On turha puhua "jokakelin" koirista, jos ei niillä näiltä sydäntalven lumilta ole mitään näyttöä. Varsinkin kettukoirilla pidän erittäin hyvänä ominaisuutena, että vielä näilläkin keleillä koira viitsii kahlata yöllistä jälkeä kilometrikaupalla, vaikka maasto on jäniksenjälkiä täynnänsä.
Itse en urosta valitessani koskaan luottanut niihin pelkkiin "lakanakelin" tuloksiin. Jos uroksella oli vain noita alkutalven kovia kettuykkösiä ja nekin kaikki uudelta lumelta, niin kyllä sitten vaadin henkilökohtaista näyttöä lopputalven uppolumilta tai karppakeleiltä. Paljon on nimittäin kettukoiria, jotka kyllä saavat kovia intonumeroita kokeissa alkukauden pikkulumilta, mutta kun aletaan kunnon talvessa metsästämään, niin kummasti rupeaa tienpohja kiinnostamaan enemmän, kuin ketunjälki.
Onhan se selvä, että ei siinä ajossa enää samaa hohtoa ole kuin alkukaudella ja varsinkin ketun haku on välillä pitkästyttävää seurattavaa. Innon testausmielessä kuitenkin mitä parhainta aikaa tämä helmikuu ja onhan siellä mettässä aurinkoisena päivänä mukava hiihdellä ilman sen totisempaa tappamisen tarkoitustakaan.

[Eino Niemelä]

No niin näinhän se menee,Ajamattomat koirathan ne Tammi helmikuussa ovat LIIKKEELLÄ,itse pidän näitä PAKSUN lumen TAITAJIA JALOSTUSKOIRINA,muut on LUUSEREITA,sillä kyllähän nämä samaiset sesset toki paljaalla ajaa ,mutta mitä ajaa nämä PELKÄT paljaalla ajajat,eipä juuri mitään.Ja hei AJOKOIRAN tehtävä täyttyy vasta HELMIKUUN LOPULLA,Miettikää sitä JALOSTATAJAT.Muistakaa Sotkamon KILPA ÄLKÄÄ unohtako sitä,Minä en UNOHDA MENNEITÄ AJOKOIRIA JOILLE LUMI EI OLLUT ESTE VAIN HIDASTE,MUTTA NÄILLÄ SAMOUILLA KOIRILLA PALJAS KULKI KUIN SIIMAA VAAN,nätä asioita kannattee Muistella kun ajokoiria ASTUTTAA,sorry vaan paljaan kelin IHANNOIJAT:)

[Eino Niemelä]

Eipä sillä ,etteikö paljas tärkeä olisi,ompa toki,MUTTA se ei takaa AJOKOIRAN tärkeintä ominaisuutta eli METSÄSTYSINTOA,ja se saadaan selville vain PAKSULLA LUMELLA,tai,miten kauan koira työskentelee PALJAALLA mnaalla ja se 24h on minimi niillä keleillä,siitä kannattee lähteä JALOSTAMAAN

[esamäki]

Kyllä jää kausi lyhyeksi jos jo vuodenvaihteen jälkeen pitää koiraa jatkuvasti "säästellä", joko innon puutteen tai käpälien takia. Taitaa olla parempi katella ne jalostuskoirat helmikuun kokeista. Sulan "spesialistit" voi sitten metsästää lopputalven vaikka netissä, ei käpälät kulu.