Ajokoirasukujen ja yhdistelmien sopivuus toisilleen

[Markku Vohlonen]

Monella tuntuu olevan ajatuksia,että nartulle pitäisi valikoida tälle parhaiten sopiva uros,eikä viedä sitä vain jollekkin muotiurokselle.
Tähän voisi kirjoitella ajatuksia ja havaintoja sukujen tai yhdistelmien sopivuudesta tai sopimattomuudesta.

[jari tuovinen]

korpilehdon ja kuturan koirat näyttäs käydän kohtalaisesti keskenään

[Pentti Alhosaari]

Allekirjoittaneella on pääsääntöisesti ollut sellaisia sukuyhdistelmiä, että Pelurin Ekaa on ollut uroslinjassa ja Rytkyn Raikua narttulinjassa ja levanteri on ollut toteuttamassa näitä yhdistelmiä, ovat olleet kohtuhyviä koiria. En muista, että koskaan koirani papereissa olisi ollut adjektiivia Helimari tai Alapörkkä, paljon on siis vielä kokeilematta ja kokematta. Ja onhan niitä toki muitakin.

Minusta tuntuu, että moni meistä allekirjoittanutkin mukaan lukien, joilla kalusto vaihtuu kymmenen eikä yhden vuoden periodilla, kulkee vähän niinkuin "laput silmillä" kun arvioimme tai arvostamme eri sukuja ja yhdistelmiä. No se ei ole niin kauhean paljon negatiivinen asia suomenajokoiran jalostuksen kannalta, mutta kasvattajien kannattaisi suhtautua eri sukuihin avoimin mielin, laput ja eurojen kuvat pois silmiltä, kilolasitkaan ei ole hyvä ratkaisu. Ehdottomasti kannattaisi käydä kokeilemassa useampaa ja mielellään erisukuistakin uroskanditaattia, siinä saattaisi tulla ahaa..elämyksiä.

Jos itse olisin kasvattaja ja valitsemassa niitä kokeilukanditaatteja, pitkän ja menestyksellisen koeuran omaavat xxx-urokset olisivat etusijalla, näillä valioyksilöillä on parhaat edellytykset vakiinnuttaa rotuumme toivottavia ominaisuuksia. "Matadorijalostusta" en näe haitallisena ilmiönä, kyllä kai esim. kaksoisvaliot Joko, Poku, Jetro, Pokon Mika jne. ovat vieneet rotumme keskitasoa ylöspäin, ovat siis periyttäneet itse tai jättäneet periyttäjiä.

Edelliseen viitaten on muistettava myös se, että hyvän periyttäjänartun takaa usein löytyy hyvä periyttäjäuros. Mutta onko tilanne myös päinvastainen eli "poikiiko" hyvä narttulinja hyviä periyttäjäuroksia, siitä voisi viritä pitempikin keskustelu. Itse olen hieman sitä mieltä, että harvemmin kuin päinvastaisessa tapauksessa.

[erkki allen]

Yksi koira tai suku jota seurannut 60 luvulta, X Riti SF 14477/66 on tuottanut pienillä jälkeläismäärillä aika monta valioksi yltänyttä aina nykypäiviin asti. X Riti periytti kaikista uroksista erinomaisia ajureita ja myöskin rakennetta. X Ritin sukua ainakin seuraavissa nykykoirissa: XX Äijälän Viki, XX Sahtiajon Roki, XXSahtiajon Siru, X Metsäjussin Veka, XXX Räntäaamun Tessa, XXX Räntäaamun Rane, X Räntäaamun Ringo, XX K Legaatin Milla, XX K Moppekerhon Ymppi, XXX Arsi, Elokarin kettuvaliot: Foxi, Mosku, Momtsa, Saana, Senna, Tarxan, XX KAjoketun Keena ja XX K Kiri, XX K Mässäkänmäen Tipsu.
Kaikki elossaolevat jos kirjaisi lista jatkuisi jonkin verran, oletan näistä löytyvän vaihtoehtoja yhdistelmiin. Olisi mielenkiintoista lukea havaintoja, ominaisuuksista jotka näistä koirista jäänyt mieleenne, hyvistä ja huonoista ? Ovatko hyvä haukku ja ajotaito/into tallella.

[Terho Keränen]

Milloinka tulee tilasto, jossa näkyy isän ja emänisän sopivuus tuottaa keskenään huippujälkeläisiä. Muun muassa kilpahevospuolella jalostusasiantuntijat tutkivat ja tekevät näistä tilastoja. Voisi auttaa, ainakin nopeuttaa sopivien yhdistelmien etsimisessä.

[aimo koskinen]

Milloinka tulee tilasto, jossa näkyy isän ja emänisän sopivuus tuottaa keskenään huippujälkeläisiä. Muun muassa kilpahevospuolella jalostusasiantuntijat tutkivat ja tekevät näistä tilastoja. Voisi auttaa, ainakin nopeuttaa sopivien yhdistelmien etsimisessä.

Ravipuolella on se "maali" paljon pienempi, kun ei tarvitse muuta kuin nopeutta/rahat pois radoilta mahdollisimman lyhyessä ajassa..., ja välittömästi sen jälkeen makkaraksi

[erkki allen]

Ehkäpä joskus päämäärä ei välttämättä ole saada rahaksi mahdollisimman nopeasti. Noita pitkiä ketjuja pienillä koiramäärillä jatkaessa, onhan onnellakin osansa ja sitkeillä ukoilla/parempia puoliskoja unohtamatta, että jaksavat uskoa omiin kokemuksiinsa vaikkei aina niin helpolla onnistuisi, kärkikoiria saamaan.

[petri kujanpää]

pokon mikan suku ja muurivuoren narttulinja on sopinut hyvin, jo ennen mikaakin,esim pölläkän lekan takaa löytyy samat suvut(isän puolella luikolaa,emälinja muurivuorta)ja hyvästi näkyy sopivan nuokin et emän puolella käskevän eetu,isän puolella muurivuoren hila..

[Voitto Sorvoja]

Tossahan sitä on kuution laatikollinen tilastoa 1890-2012 vuosilta tietokoneesen syötettynä.
Sopimattomuudesta voi puhua mutta sopivuutta on vaikea etukäteen osoittaa.

Parhaiten näyttää menestyneen tapaukset, että on käytetty nartulle sellaista urkia, jonka emälinja poikeaa nartun omasta ja nartun isän emälinjasta. Siis ikäänkuin kierrättää käytetynb urkin emälinjaa. Itse emälinjalla ei ole merkitystä, jos narttu itse on jalostukseen kelpaava.
Ilmeisesti taustalla on se, että urkkilinjat ovat huvennet niin vähiin, että sieltä ei riitä enää uusia sattumia geenisoppaan.

Yksittäisiä hyviä yksilöitä löytää kyllä kaikenlaista koirista.
Narttulinjoissa tulee monasti tason hyppäys jonkin hyvän matadoriurkin käytön myötä. Tiedä sitten johtuuko tason nousu urkin maineesta vai koirien todellisesta hyvyydestä. Se näkyy, että sellaisen nartun jälkeläisistä haarautuu useampia alalinjoja eli suku alkaa levitä. Toinen ilmiö näyttä olevan se, että matador-urkkien narttulinja häviää vähitellen olemattomiin. Ilmeisesti senkin taustalla on geenisopan laihuus. Jos kaikki tulee jo urkkien kautta, ei narttulinja sinne enää anna paukkuja.
Kolmas havainto on se, että liika maine saa jonkinkoiran suvun käytön menemään liiallisuuksin ja keskinkertaista huonompiakin käytetään jalostukseen. Tämä näkyy huonoina bulp-indekseinä tai muina jälkeläisiltä esivanhemille laskettuina tunnuslukuina. Karsintaa pitäisi olla enemmän erityisesti pennutettavien narttujen kohdalla.

Tuo emälinjan kierrätys näyttää toimineen, testaa sitä sitten jälkeläismäärillä, niiden näyttely tai ajokoesaavutuksilla.

[Jorma Mahlamäki]

korpilehdon ja kuturan koirat näyttäs käydän kohtalaisesti keskenään

Tässä asiassa olen samoilla linjoilla Jari tuovisen kanssa ja olen huomannut että Hilu 00916/71 (Mäkelän) on mielenkiintoisesti emälinjoissa mukana,vieläkin eräs Isokyröläinen Mestarikasvattaja muistelee mielellään tämän loistavan nartun ajotaitoja sekä tietyöskentelyä kun oli ollut tuomarina paikallisissa aluekarsinnoissa,Hilu voitti karsinnat.

Mielestäni vielä Iso-ojan XXX Ritva, XX Tiuha, XX Hila ja sen sisaret/veljet esim. XX Muurivuoren Seri saisi esiintyä koiran papereissa jossain muodossa...kokemusta on jo vuodesta -92 asti enkä vieläkään kadu tätä asiaa.

Mielenkiintoista on selata esim. vuoden 2009 kilvan koiria ja huomata että edellä mainittuja esiintyy 12 koiran sukutauluissa,suhde on aivan mahtava kun ajattelee että kilvassa on 13 koiraa.

Toki joillekkin henkilöille saattaa nämä suvut olla "vääriä" tai eivät henkilököhtaisesti pidä Jaakko Iso-ojasta mutta se on kaikkien oma ongelma,mutta asioita kannattaa aina miettiä jalostuksellisesti ja silloin kannatta unohtaa esim. omistajien tittelit ja kaupallisuus.

[matti jaakola]

mitäkä siitä tulisi jos kaikilla samanmerkkinen on tallissa, sais sanoa ku j karjalainen; ei tapahdu mitään

[Voitto Sorvoja]

Aloitin tänne kirjoittelun narttusuvuista ja lopetan samaan teemaan.
Kun katsoo koiran sukupuusta sen emälinjaa taaksepäin, niin siihen on käytetyn urkin myötä aina tuotu joku narttulinja sen urkin emälinjasta.
Kuuden viime vuoden aikana on pentuja teetetty 1363 eri nartulla. Jollakin kriteerillä ne ovat valikoituneet suvun jatkajiksi.
Näiden isien emälinjana on ollut
SF27378/94 xx METTÄJUNTIN PIIKA 33 kertaa (8,2)
SF11852/89 xx MUURIVUOREN HILA 30 kertaa (1,1)
SF17293/93 xx PIRTTIRINTEEN TARU 28 kertaa (10)
SF30761/91 PIKIJUSSIN VIIMA 24 kertaa (4,1)
SF45607/94 x MULONSALON ALMA 24 kertaa (4,1)
FIN33677/99 POKON HANI 17 kertaa (5,4)
SF35621/90 RITU 17 kertaa (2,2)
SF15500/92 x xx S MVA S KVA ILO 16 kertaa (4,1)
SF25856/94 KARSIKON KIIRA 16 kertaa (11)
SF14635/89 SYYSAAMUN JETTA 15 kertaa (8,2)
FIN25450/97 xx KUTURAN KIILA 14 kertaa (4,1)
FIN29221/95 xx KAATOMIEHEN HILLA 14 kertaa (2,1)
SF36604/94 xx KAISER 14 kertaa (3,1)
FIN21183/95 xx AJOTAITURIN VEERA 13 kertaa (5,4)
FIN35643/95 xx-K KK-00 INKA 13 kertaa (13)
SF20206/93 xx PIKIPURON ASSI 13 kertaa (29)
SF32449/93 xx-K ERÄMUTKAN HILU 13 kertaa (5,1)
SF39706/93 xx PUISTORINTEEN TIITU 13 kertaa (4,3)
FIN23761/96 xx PIHKANIITYN ALLI 12 kertaa (22)
SF10107/92 xx x KAHVANAHON VALPPU 12 kertaa (16)
SF38410/92 xx MUURIVUOREN TIHKU 12 kertaa (1,1)
FIN10658/97 x PUSKAJUSSIN PIKI 11 kertaa (2,1)
SF11315/86 xx LISSU 11 kertaa (5,2)
SF28546/90 xx JOKATOLAN PIIKA 11 kertaa (2,1)
Suluissa oleva luku on käyttämäni nartun kantalinjan numero. (1,1= xxHeta/67 ja 2,1= Klinga-Luvia). Vaikka jotkut toistuvat, niin joka tapauksessa aika monta linjaa on ollut käytössä.
Sukupolvea aikaisemmin tilanne on seuraava:
SF11852/89 xx MUURIVUOREN HILA 55 kertaa (1,1)
SF22765/91 xx x KYRÖNPERÄN PETO 29 kertaa (1,1)
SF09780/89 xx x JARRUMIEHEN SINI 28 kertaa (1,1)
SF17245/87 RINA 24 kertaa (10)
SF36094/90 xx MUURIVUOREN MANTA 24 kertaa (1,1)
SF12562P/80 xx x KAROLIINA 19 kertaa (1,1)
SF15108/90 xx PAJAKALLIO PIITU 19 kertaa (42)
SF19845/88 xx PIKIJUSSIN RAISA 18 kertaa (4,1)
SF14760/87 x xx TELLA 16 kertaa (25)
SF16631/89 VIIKKINEVA MANTA 16 kertaa (5,1)
SF17525T/85 KK-90 xx-K HETTA 16 kertaa (29)
SF21689J/83 xx x TANJA 16 kertaa (9)
SF27378/94 xx METTÄJUNTIN PIIKA 16 kertaa (8,2)
SF30761/91 PIKIJUSSIN VIIMA 16 kertaa (4,1)
FIN29221/95 xx KAATOMIEHEN HILLA 15 kertaa (2,1)
SF230372/83 NÄPSÄ 15 kertaa (21)
Tässä näkyy tuo Ritva/80 ja Tiilu/74 suosio, joka näyttää menneen ohi - liekö niin?
Kun sitten taas sukupolvea aikaisemmin tilanne on:
SF14225X/77 xx x SEITA 50 kertaa (5,1)
SF14629L/84 xx LIKKA 30 kertaa (37)
SF087283/85 xx TIUHA 27 kertaa (1,1)
SF09780/89 xx x JARRUMIEHEN SINI 21 kertaa (1,1)
SF12896A/81 xx x NELLY 21 kertaa (2,1)
SF230372/83 NÄPSÄ 21 kertaa (21)
SF067572/77 xx RUSKA 20 kertaa (2,1)
SF08344T/79 xx S KVA ESSI 20 kertaa (5,4)
SF26450G/76 SUJU 20 kertaa (56)
SF102445/79 RINJAN ROSITA 19 kertaa (2,1)
SF09818E/84 xx BRAVON MILA 18 kertaa (7)
SF11852/89 xx MUURIVUOREN HILA 18 kertaa (1,1)
SF21689J/83 xx x TANJA 18 kertaa (9)
SF023287/82 xx RAJU 17 kertaa (1,1)
SF05517N/84 xx HOVIPOLUN TANJA 16 kertaa (12)
SF17245/87 RINA 15 kertaa (10)
SF23185S/83 xx KONIKANGEN VIILU 15 kertaa (1,1)
SF19845/88 xx PIKIJUSSIN RAISA 14 kertaa (4,1)

Otetaan vielä yksi sukupolvi
SF14225X/77 xx x SEITA 64 kertaa (5,1)
SF138655/78 xx x PIRTTIRINTEEN ROSITA 50 kertaa (10)
SF274919/75 xx KREETTA 34 kertaa (6)
SF16513H/73 xxx KASKEN HAKU 32 kertaa (4,4)
SF26450G/76 SUJU 29 kertaa (56)
SF023287/82 xx RAJU 23 kertaa (1,1)
SF102445/79 RINJAN ROSITA 21 kertaa (2,1)
SF213517/75 SOINTU 21 kertaa (2,1)
SF19087J/73 PIMU 21 kertaa (34)
SF18186A/74 xx TIILU 20 kertaa (1,1)
SF21951X/73 xx PIRTA 19 kertaa (2,1)
SF10409M/78 xx x AJURIN ATA 19 kertaa (4,1)
SF14629L/84 xx LIKKA 19 kertaa (37)
SF08889F/84 JONNA 17 kertaa (2,1)
SF19150/69 xx RITA 17 kertaa (2,1)
SF09818E/84 xx BRAVON MILA 17 kertaa (7)
SF067572/77 xx RUSKA 15 kertaa (2,1)
SF09671M/79 xx HILU 15 kertaa (5,4)
Tässä jo näkyy Klinga-Luvialaisuus (2,1) vallitsevana. Suurin määrä yhdelle nartulle (64 kpl Seita/77) on 4,7% kaikista. Suurin narttuhaara xxHeta/67 (=1,1) pari sukupolvea sitten kattaa 17,8 %. Se on liian paljon.
Mikä narttulinja sitten on nousussa?
Historiaa
xx Heta/67 (1,1) 102, 170, 243, 167 kpl
Klinga-Luvia (2,1) 207, 191, 109, 97 kpl
SF01278/56 Kirre (3,1) 0, 23, 25, 100 kpl
Hanna-Luvia (4,1) 85, 91, 113, 144 kpl
SF00168/54 Rita (5,1) 132, 116, 78, 71 kpl
SF00746/55 Katin Taru (5,4) 73, 52, 44, 73 kpl
xx Jaana/66 (6) 56, 28, 0, 44 kpl
SF01623/56 Hili (8,2) 0, 34, 55, 60 kpl
SF01572/51 Sarkan Ali (11) 36, 46, 63, 53 kpl
Muilla määrät jää alle 50 syntynyttä pentuetta 2007-2012.
Siitäpä sitten päätteleen, minkä linjan urkkia nartullensa käyttää. Vai vetäsiskö hatusta?

Hyvät jatkot palstalaisille.

[Harri Mustonen]

korpilehdon ja kuturan koirat näyttäs käydän kohtalaisesti keskenään

Hirmu huono yhestelmä. kun ein menny kun kolme koiraa kilpaan samasta pentueesta. vain neljä kva. tästä ko petueesta.

[Voitto Sorvoja]

Kun heitin Kahden viikon kokeen palstalle mielenkiintoni narttulinjoja kohtaan Eino Niemelä vastasi siihen mennen ajatuksissaan ajokoirahistorian aamuhämärään.
Tuon syntyneen mielenkiintoni taustalla on seuraava jalostusperiaate ravimaailmasta. Lainaan sen tähän ilman lupaa. "Saa käyttää muttei ole pakko."

Pedigree Matching
Suomessakin vieraillut jalostusguru, Norman Hall, on sivustollaan www.pedigreematching.com julkaissut jalostusteorian, jonka perusajatuksena on ”yhdistää oriiseen sen emän paras perimä”. Tämä tapahtuu siten, että valitaan tamma ja ori siten, että oriin emälinja ja tamman isälinja ovat samaa sukujuurta. Tämä on ensisijainen vaihtoehto (ns. primary match), jos tämä ei jostain syystä ole mahdollista niin, sitten valitaan ori ja tamma siten, että oriin emälinja ja tamman emälinja ovat mahdollisimman samaa sukujuurta (secondary match). Esimerkkejä primary match –yhdistelmistä voisivat olla esim. Glidemaster ja Strong Yankee. Ne ovat myös linjajalostettuja Speedy Crownin suhteen, koska primary match:n hakeminen tapahtuu sen kautta. Esimerkki secondary match –yhdistelmästä voisi olla taas Mr Muscleman. Myöskin tässä hevosessa on Speedy Crown –linjaus. Glidemaster on tuorein Triple Crown voittaja ja oriista on enemmän juttua kohdassa Saga Paleman emälinja.
Menetelmässä ravihevosten sukujuuren määrittely tapahtuu tiettyjen kauempana sukutaulussa olevien oriiden kautta. Nämä ovat Peter The Great, Axworthy, Peter Volo, Peter Scott ja Worthy Boy. Sukutaulujen yhteensovittamisessa ja primary matchin ja secondary matchin tekemisessä haetaan näiden oriiden yhteensovittamista sekä oriin ja tamman kautta em. tavalla. Norman Hall on poikansa kanssa kehittänyt työskentelyn avuksi tietokoneohjelmiston (GlobeTrotter). Sen avulla voi sukutauluja suunnitella menetelmistön mukaisesti.
Norman Hall esittelee kirjassaan Queen Among Queens ajatuksiaan sukupuoleen sitoutuneista perintötekijöistä. Erityisesti emäpuolen sukutaulun merkitys korostuu hänen tarkastelussaan. Hallin esittämien ajatusten mukaan tietyistä kantatammoista lähteviin emälinjoihin sisältyy ns. emälinjan identiteetti eli maternal identity. Hänen ajatustensa mukaan tietyt emälinjat sopivat paremmin tiettyjen orilinjojen kanssa. Tätä analyysiä voidaan tehdä voittosummatilastojen kautta tutkimalla mitkä emälinjat ovat menestyneet parhaiten tietyn siitosoriin kanssa. Hallin mukaan tärkeitä nimiä emälinjoissa ovat: Minnehaha, Medio, Jessie Pepper, Mambrino Beach, Mamie, Lizzie Witherspoon, Kathleen, Esther, Midnight, Sally Sovering, Jane Hunt, Lady W, Miss Copeland, Miss Duval, Lady Ann Reed, Margaret Parrish ja Miss Russell.

[Terho Keränen]

Siinäpä se, hevospuolella tutkitaan paljon sitä, mikä isäori ja mikä emänisäori tuotta parhaat jälkeläiset ja laitetaan sitten tilastoissa paremmuusjärjestykseen. Tutkitaan siellä muutenkin paljon tarkemmin asiat, koska kyseessä on suuri bisnes monille ja ison eläimen pitokin maksaa maltaita.