Kirjoittaja Seppo K. päivämäärä To Maalis 06, 2008 8:56 pm
Tasan ei käy onnen lahjat, kun lukee edellä olevaa, mutta hiljaisessa mielessä asetut toiveet kyllä jotenkin toteutuivat.
Siispä hiukan statistiikkaa erään nuoren nartun menneestä kaudesta.
Koira vietiin ensimmäisen kerran metsään syvässä etelässä, saman päivänä kun se täytti kuusi kuukautta, eipä siitä paljon lapsille kerrotavaa jäänyt, mutta omistajan mielestä merkit olivat hyvät.
Kolmannella reissulla 12 päivää myöhemmin, sitten jo vähän valkkoa pölläytettiinkin. Vajaan kolmen kuukauden kuluttua tulikin sitten kuudes ajo, ja useampi hukan selvitys. Välillä pari supin pysäytystäkin. Ensimmäinen yhtenäinen 25 min. ajo tapahtui sitten 9 kk ja 7 päivän iässä, keli oli sula.
Sitten matkustettiin etelästä Pohj. Savoon kolmeksi päiväksi, jo alkoi tapahtumaan. Tuli ensimmäinen "täysputki" ja kaikkina kolmena päivä pitkiä ajoja niin yksin kuin koppelissakin.
Matkat Poh. Karjalaan tuotti sitten jo varsinaisia näyttöjä. Lunta ja jäniksiä paljon, tämä olikin yhtä juhlaa, pitkiä ajoja joka kerta, kun koira laskettiin irti. Omistaja oli tohkeissaan.
Palautettiin kyllä sitten taas etelässä maan pinnalle, viimeisinä kolmena päivänä ei ajoja, pelkästään pirun pitkiä hakuja.
Koira oli metsässä kaikkiaan 42 päivänä, joista ihan etelässä 28 päivänä
Savossa ja Karjalassa kummassakin 2 x 3 päivää eli yhteensä 12 päivää ja Satakunnassa kahtena päivänä. Jänis liikkeellä vastaavasti et. 7 päivänä, Savossa 5, Karj. 6 ja Sat 2 päivänä.
Omasta mielestäni saldo oli ihan sidettävä, mielellään tätä nyt 10 kuista tarhassaan ruokkii kesän yli.
Mainittakoon, että ajokilometrejä näihin päiviin kertyi melko tarkoin 8.100 km, joten ainakin koira oppi matkustamaan.
Mikä myös tuli todistettua, no se, että kyllä nuo "niukastin" jutut melko pitkälti pitävät paikkansa, mitä tulee etelän metsäjänis kantoihin.