AJOKOE SÄÄNTÖJÄ LISÄÄ VAI VANHOJA SÄÄNTÖJÄ TAKAISIN

[Ajukki]

Mitkä h..tin säännöt siihen auttaa, jos ei maastossa ole jänistä ja on lisäksi tumpelo "opastuomari". Keski-Pohjanmaalle oli anottu 38 ajokoetta viime kaudelle ja niistä peruttiin puolet (19), osa pakkasten vuoksi mutta valtaosa tulijoiden puuttuessa. Jäniskannat on osissa alueita aika heikot, mutta tuskin yksikään koiranomistaja voisi "rehellisesti" sanoa ettei lumikelillä löydy yhtään jälkeä. Valintakokeissa oli tosin eräällä koiralla jäniksistä tyhjä maasto. Seuraavana päivänä ajattivat kyseisessä maastossa kahdella koiralla neljää eri jänistä
Kokeisiin mennään paikkakunnille, missä ajettavia löytyy (Haapajärvi, Nivala...) vaikka vähän ajomatkaa tulisikin.
Omalla olin Kaustisella tammikuun alussa kokeissa. Maasto oli laaja ja pari päivää aikaisemmin oli tullut uutta lunta n. 10cm. Ajoissa kun oltiin liikkeellä, niin ajeltiin parhaitten alueiden tieverkosto läpi mahdollisia merkkejä jäniksestä hakien. Ei näkynyt merkkejä kuin ketusta, joten laskettiin sopivassa notkelmassa koira irti ja alettiin nuotiontekoon (pakkasta >20). Koira kävi kerran katsomassa saadanko syttymään ja ajo lähti n. 20 min kuluttua 500-600m:n päästä. Toisella erällä havaittiin tienlaidassa paluuperä n. 100m ennen aiottua nuotiopaikkaa, ajo lähti 4 min kuluttua ! Ei paljon auttanut mainiot haut kun lopputuloksena oli vajaa 60p. Kovasti teki mieli pistää keskinkertaista suoritusta pakkasen syyksi, mutta ei kehdannut kun kaveri pokkas moottorisahan 94p. tuloksella
Nyt on ollut pari runsassateista talvea ja tosi vähäisiä jänisten liikut metsäautoteiden varsilla. Monta kertaa hiihtelin ajon lähtöpaikalle ja aina sieltä löytyi pätkä yöllistä syönnösjälkeä.

auttaa just sen verran, että voidaan siirtyä 90min tyhjän haun jälkeen siihen paikkaan jossa se alueen toinen jänis on yleensä ollut. Koira saa mahdollisuuden näyttää ajokykynsä. Nykysäännöillä seistään se 4 tuntia siinä ensimmäisessä paikassa ja opastuomari harmittelee tilannetta vielä illallakin. Mielestäni siirtymisen syyksi pitäisi riittää se, että esim. sulalla koira hakee tyhjää normaalisti ja laajentaa hakua jne, mutta ei tartu mihinkään. Silloin tulee ainakin itsellä mieleen, että onkohan maastossa sittenkään jänistä.

Haaste on siinä, että monin paikoin kokeita järjestetään maastoissa joissa jäniskanta on heikkoa tai kohtalaista. En sano, että maastot olis tyhjiä mutta 2-3 jänistä on eri asia kun huippu jäniskanta. Siinä ei opastuomarikaan voi toimia "sateentekijänä".

[vilskari]

Miksei hyvilt alueilt voida niit huippuhakijoit määrätä huonoil aluei hakunäytöksii antamaan Trackerit kaulaan ja
liveseuranta pääl huonoil alueil kilpailevat näkisivät oikein miten huippuhakija haunaikana toimivat ,ei jäis epäselväks
koirien hakutaitojen ero.

[cole]

Katso Miiarinteen Masin tuloksii NORJAS ,RUOTSIS ja JURVAS katso miten hyvin paljon tyhjii hakui saanut koira
voi pärjätä haus kun koealue on hyvä ,siel moni hyvä hakija jäi toiseks.
Olkoon et koiran tarttee olla hyvä hakemaan ,mut sen tarttis selväst erottuu muista kun pisteit annetaan .
.

Noita norjan ja ruottin tuloksia en katellu mutta suomen tulokset katoin,..aika huonoja hakunumeroita näky olevan osassa tulokseenjohtaneista hauista?,,tiiä onko etelässä tiukempi linja nuitten numeroitten kans vai onko haussaa ollut jotain toivomista,,toinen asia joka pisti silmään oli että maastot oli arvioitu aika hyviksi...huonon jäniskannanhan pitäis puottaa tuota maastonumeroakin...etelässähän voi olla erilainen linja noiden numeroiden kans mutta jos nuista arvioin niin ei mikään huippuhakija...maastoissa joissa mieskin kävelee jäniksen tuntiin ylös ei juuri koiran hakuja voi vertailla.

[vilskari]

Mä kattoin et Keminmaal Ruskametsän Ropsil oli jänis nähty 7 kertaa ,sel ei ollu niist näköhavainnoist mitään hyötyy,
haukust tää koira oli ennen saanu keskiarvoks 8,8 siin kokees 6 .
Mä uskon silloinkun jänis nähdään ettei koira ainakaan yöjälkien löytämisest haust 10 saa ,varma on ain varmaa.
Joka tunnis tarttis vaatii yks näköhavainto ajettavast eli näköhavainnoist 10 kaikist tunneist mis ei ajettavaa nähdä
pitäis vähentää pisteit 2,5 p .
Haus ei pystytä olosuhteit samanlaisiks saamaan .
Jos yks luuli Masii huonoks hakijaks joka Jurvas löysi paremmin kun muut hyvät hakijat,Masi oli hyväl alueel vaan
kerran ja kakspäivänen koe,siel olis pitäny hyvilläkin hakijoil olla parempi tuuri kun Masil.
Ei hakui voi mitenkään verrata jos joku toinen huono hakija käy 10 kertaa hyväl alueel sel on kymmenkertanen
mahdollisuus tuuril löytää.

[masa]

mut jossei ollunna viel lähtennä masilkaan jurvas, yöjälkii meni. ei tiiä ikkään...

seon vaan niin, että etelässä haetaan ja kanitarhoissa ajetaan

[vilskari]

[quote="masa"]mut jossei ollunna viel lähtennä masilkaan jurvas, yöjälkii meni. ei tiiä ikkään...

seon vaan niin, että etelässä haetaan ja kanitarhoissa ajetaan [/quote]

Kanitarhois niinkun huonommilki alueil näkee parhaiten mitkä koirat niis pärjää ,ykkösil on turha kehuu hyvän
ja huonon ykkösen ero on ajominuuteis yli tunnin ykkösrajan vois nostaa 80 pisteeseen ei huonoil alueil 5 p
juur mitään vaikuta ,enemmän koirat kärsii jollei ajettavii löydä.
Mä annan näköhavainnoil ,haukul ja ajotaidol eniten arvoo.
Kohdas 52 tarttis olla ja hyvä numero jos eteläs kilpailee kun ajot menee pienemmis mettis usein tiel.
Hakuajois on niinpaljon samal koirallakin eroo ettei koirast pysty sanomaan onko se huono vai hyvä hakemaan.

[E.K]

Mä kattoin et Keminmaal Ruskametsän Ropsil oli jänis nähty 7 kertaa ,sel ei ollu niist näköhavainnoist mitään hyötyy,
haukust tää koira oli ennen saanu keskiarvoks 8,8 siin kokees 6 .
Mä uskon silloinkun jänis nähdään ettei koira ainakaan yöjälkien löytämisest haust 10 saa ,varma on ain varmaa.
Joka tunnis tarttis vaatii yks näköhavainto ajettavast eli näköhavainnoist 10 kaikist tunneist mis ei ajettavaa nähdä
pitäis vähentää pisteit 2,5 p .
Haus ei pystytä olosuhteit samanlaisiks saamaan .
Jos yks luuli Masii huonoks hakijaks joka Jurvas löysi paremmin kun muut hyvät hakijat,Masi oli hyväl alueel vaan
kerran ja kakspäivänen koe,siel olis pitäny hyvilläkin hakijoil olla parempi tuuri kun Masil.
Ei hakui voi mitenkään verrata jos joku toinen huono hakija käy 10 kertaa hyväl alueel sel on kymmenkertanen
mahdollisuus tuuril löytää.

Mä taas oon sitä mieltä että kaikista lisätieto numeroista esim 51,52 54 ja 56 on ollu monelle urokselle hyötyä arvaamattoman paljon joskus niiden perusteella voi päästä vaikka astumaan(esim Ropsin nartulleni valitessani vaikuttivat valintaan), toki siihen vaikuttaa muutkin asiat. Lisätiedoista selviää kuitenkin ajon "luonne" kaikista parhaiten. Vaikka niistä ei pisteitä saisikaan.

[tta]

Lisätietoihin olisi jalostuksen kannalta tarpeellista tulla kohta, mistä selviää hukkatyöskentelyn toimintamalli. Siis kuvaus onko esim. pienialaista ja viisasta vai lähteekö kertaamaan hiljaa vanhoja ajettuja jälkiä kauas hukkapaikasta tyyliin...

[Antti]

tta:lta hyvä huomio. Tuo asia muidenmuassa erottelee "ikuiset hukkaajat" ja "hukanhukkaajat" niistä, jotka vain jatkavat ja jatkavat ajoa, koska keskittyvät turhan seikkailun sijasta olennaiseen. Toisaalta tuotakin ominaisuutta voidaan arvioida väärin kokeissa, koska pitkälti hukan alkamisesta kulunut aika vaikuttaa siihen kuinka laajaksi koiran hukkatyöskentely menee, eikä työskentelyn laajentaminen pitkäkestoisen pienialaisuuden jälkeen ole aina huono vaihtoehto. Esim. oman koirani työskentelytyyli on aluksi sopivan pienialaista, koiran kuitenkin laajentaessa etsimistään hiljalleen vanhoille ajojäljille. Ne on jäniksetkin joskus niin koijareita ja sotkimisen mestareita eloonjäämisevoluutionsa myötä, että kulkea hipsivät huomaamatta sinne ja tänne, ja monesti se ratkaisu hukkaan on löytynytkin vanhoilta ajopoluilta hukkapaikan sijaan. Koputtelen puuta, että jatkossakin työskentelisi kys. koira vastaavaan malliin.

[vilskari]

Ajattelin silloinkun Masin ajos jänis nähtiin 51 min aikana 3 kertaa ,niin ehkä se haukkus sentakija et olis
jäniksen liikkeel saanu jos jänis makaa entisten ajojälkien vieres.
Täs ajas ei oikeinpaljon prosenteis sitä löysyyt ollu näköhavaintojen ja tuntumas pysymisen takija.
Mä antaisin yli 10 min ajettavan jäljes tuleval ajolöysyys miinuksii.
Koira voi olla viisaampi kun ihminen yrittäessään pitää ajettavaa liikkeel:D
Silloinjos koira ajaa keleist huolimat aina yli 90 p koira voi olla enemmän ajolöysä kun uskotaanka,siks mä pidän
näköhavaintoi tärkeänä ,näköhavainnot pitäis olla helppoi kun koira antaa hyvin ääntä.
Ajolöysäl pitäis olla helvetin vaikeet olla hiljaa niinpaljon ettei ykköst sais jokakerta.
Kuulukoon mettäst haukkuminuuttei vaik mitenpaljon jolle näköhavaintoi saada haukkuminenkin on turhaa.
Kattokaa Masil saatui näköhavaintoi ,jos koirii palkittais näköhavainnoist niin näköhavaintoi saatais viel enemmän.
Masii yritetään virheist kiinni saada siks näköhavaintoi saa paljon ,ne jotka eivät yritä väkisin virheit hakee ne
eivät edes jänist näe.
Ihmisen tyhmyyt voi olla et se uskoo et koira ajaa kun se on hiljaa.
Ajokoiran pitäis olla ajos haukkuva koira.
Munmielestäni koiran pitäis siitäkin miinuksii saada jollei se ajaes hauku.
GPS tutkal seuraaminen olis kaikkein tärkeint niil koiril jotka ajominuuttis ajavat suurel määräl alle 5 min hukil.
Tutkal näkis suurinpiirtein minkä aikaa näyttäis edes ajavan.

[metsässä]

Maastokorttien minuuttitaulukot viivoineen ja merkintöineen pitäisi saada kaikkien näkyville.
Siinä näkisi esim: Miten koira on pitänyt yhteyttä hakiessa.
Onko haukahdellut haun aikana ja missä vaiheessa ja miten paljon.
Onko ajo ollut pätkittäistä keräilyä,vai onko ajo ollut sujuvaa,jossa hiljaisia hukkia.
Näkisi selvästi hukkien pituudet,ja mihin kohtaan ajoa ne sijoittuvat.
Näkisi mihin kohtaan havainnot ajettavasta sijoittuvat ja paljonko koira on ollut siinä jäljessä.
Näkisi osaltaan miten koira on selvittänyt tiet ja esteet.

Toivottavasti kukaan ei vastusta tätä ajatusta ainakaan sillä, että eihän niitä voi
laittaa näytille kun jokainen vetelee viivaa eri tavalla ja miten sattuu.
Numerot piirretään kuitenkin näiden korttien mukaan ja ne numerot on siellä pitkälti
ajokoirien jalostustakin varten.

[vilskari]

Se oliski helkkarin tärkeää et näkis ne kortil olevat riiput.
Jos esim mun läpul on tällast riipuu.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
_____j_____k_________j___________________________k_____ j______k _
Täs näkee kumpi ajaa kumpaa ensimmäises koira on 2 min peräs toises 8 min kolmannes taas 2 min peräs.
Jos jättää ensimmäisen J:n pois jänis ajaa koiraa 4 min peräs toises jänis on 2 min peräs jopus jänis on hävittäny koiran.
Voihan kummankin korttiin laittaa tyhjän riipun kaverin riipuu varten eli kuvaan vois laittaa vaan ryhmätuomarin kortin
siit näkee seistäänkö samas paikas jos koira ja jänis ovat samaan aikaa ylä ja alariipus.
Riipun koostumuksest näkee miten minuutit on tullu mä vedin täs vaan yhtenäist viivaa mettäs vedetään niinku koira
haukkuu.
Jos tarttee viel saada selvil kumman näkemisest on kysymys Ryhmätuomari vois oman J:n ja K: laittaa isol kirjaimel
toinen tuomari pienel.

[Mahla]

Minä olen sitä mieltä että säännöt 1.8.2005. oli ihan asialliset ja metsästysinto 0-5 oli OK juttu ja juuri kun tämä asia postui säännöistä niin ilmestyi Dreeveri-lehti 3/11 jossa puheenjohtaja palstallaan kirjoittaa seuraavasti.

Kauden teemaksi valittiin metsästsintonumeron antaminen,Metsästysinto on tärkeä ominaisuus käyttökoirassa ja sitä tulee olla riittävästi.Kokemukseni ja kuulemani mukaan ei vielä ihan täydellistä koiraa ole olemassa,ottaen huomioon kaikki käyttöpuolen osa-alueet.Mutta jos intoa ei ole ,niin kaikkien muiden kykyjen näyttö koiralta on vaikeaa ,saati mahdotonta.Siksi on erityisen tärkeää,että valtakunnan tasolla avostellaan koirat samanarvoiseti ja näin saadaan todellista jalostuksellista tietoa koiristamme.

Dreeveri puolella asiaa arvostetaan toivottavasti myös ajokoirapuolella,aika näyttää minne olemme menossa ?

[Papana]

se olisi hyvä että saisi valtakunnallisesti samanarvoiset arvostelut

[hippuli]

Minä olen sitä mieltä että säännöt 1.8.2005. oli ihan asialliset ja metsästysinto 0-5 oli OK juttu ja juuri kun tämä asia postui säännöistä niin ilmestyi Dreeveri-lehti 3/11 jossa puheenjohtaja palstallaan kirjoittaa seuraavasti.

Kauden teemaksi valittiin metsästsintonumeron antaminen,Metsästysinto on tärkeä ominaisuus käyttökoirassa ja sitä tulee olla riittävästi.Kokemukseni ja kuulemani mukaan ei vielä ihan täydellistä koiraa ole olemassa,ottaen huomioon kaikki käyttöpuolen osa-alueet.Mutta jos intoa ei ole ,niin kaikkien muiden kykyjen näyttö koiralta on vaikeaa ,saati mahdotonta.Siksi on erityisen tärkeää,että valtakunnan tasolla avostellaan koirat samanarvoiseti ja näin saadaan todellista jalostuksellista tietoa koiristamme.

Dreeveri puolella asiaa arvostetaan toivottavasti myös ajokoirapuolella,aika näyttää minne olemme menossa ?

Ei dreevereilläkään intonumerosta saa ansiopisteitä.